Jäsenkirje 1/2022

SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI RY

FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND RF

  JÄSENKIRJE 1/ 2022                       6.3.2022            

Arvoisa Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n jäsen!

Vuosi 2022 on lähtenyt käyntiin synkissä merkeissä koronapandemian edelleen jatkuessa ja Ukrainan sodan synkistämissä tunnelmissa. Koronan ote on kuitenkin hellittämässä ja voimme toiverikkaasti lähteä käynnistämään yhdistyksemme toimintaa arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimiseksi. SKT:n hallitus on vuoden alussa ideoinut jo monipuolista toimintaa kevätkaudelle ja tulevalle kesälle. Tässä kirjeessä kerromme näistä tapahtumista ja muistutamme samalla kaikkia maksamaan vuoden 2022 jäsenmaksun.

Tutustuminen Päivälehden museoon

Vuoden ensimmäinen tutustumiskohteemme on Päivälehden museo osoitteessa Ludvikinkatu 2-4, Erottajan mäellä Helsingissä, keskiviikkona 16.3. klo 15-16. Museossa on vaihtuvana näyttelynä “Ilta-Sanomat 90 vuotta” ja lisäksi pysyvät näyttelyt. Oppaana toimii yhdistyksemme aiempi hallituksen jäsen Janne Ridanpää. Ryhmään mahtuu mukaan 20 henkeä. Ilmainen sisäänpääsy. Ilmoittautumiset: jussi.heinamies@gmail.com

Tutustuminen rahamuseoon 

Seuraava käyntikohteemme on Suomen pankin ylläpitämä Rahamuseo, osoitteessa Snellmaninkatu 2, Tuomiokirkon alapuolella, torstaina 24.3. klo 15-16. Kierrokselle mahtuu enintään 30 henkilöä. Ilmainen sisäänpääsy. Ilmoittautumiset Liisa Tarjanteelle: tarjannel@gmail.com.

Helsingin taidemuseossa Greta ja Sulho Sipilän näyttely

Tutustuminen Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän taiteeseen HAM:ssa on ohjelmassa torstaina 17.3. klo 17 osoitteessa Eteläinen Rautatiekatu 8, Tennispalatsi.   Aiheina näissä 1920-30 lukujen teoksissa on erityisesti näkymät Helsingin Töölön kaupunginosasta. Opastetulle kierrokselle mahtuu 20 henkeä. Sisäänpääsy museokortilla tai pääsylippu 12€. Ilmoittautumiset Taina Rasille: tainarasi@hotmail.com

Retki Viron Tartoon ja Tallinnaan 19.-22.5.

Perinteellinen Kulttuuriperinnön ulkomaan matka suuntautuu tänä vuonna Viroon ja tarkemmin Tarton ja Tallinnan kulttuurikohteisiin 19.-22. toukokuuta. Ohjelmaan sisältyy myös oopperaesitys Estonia-teatterissa. Matkan hinta on 675€, lisämaksu yhden hengen huoneesta 160€. Tarkka ohjelma löytyy yhdistyksen nettisivuilta ja Liisi Vasamalta. Ilmoittautuminen maaliskuun aikana Liisi Vasamalle: liisi.vasama@myholidays.fi , puh. 044 0219559

Kevätkokous 

Suomen Kulttuuriperinnön Tuen kevätkokous pidetään joko ma 23.5. tai ke 1.6.  Paikka ja aika on vielä sopimatta. Seuraa yhdistyksen nettisivuja (www.kulttuuriperinnontuki.com)  ja sähköpostiasi.

Kesän toimintaa

Alkukesälle on suunniteltu tutustumista Jokioisten museorautatiehen Humppilassa. Loppukesällä on tarkoitus käydä Loviisassa Vanhojen talojen tapahtumassa ja samalla mm. Loviisan seurahuoneella ja Bongan linnassa. Myös muuta ohjelmaa suunnitteilla. Voit esittää myös oman ehdotuksesi.

Jäsenmaksu 2022

Muistathan maksaa yhdistyksen vuosittaisen jäsenmaksun, joka mahdollistaa toimintamme ja Muuriankkuri-lehden julkaisemisen myös tänä vuonna. Jäsenmaksut vuonna 2022: vuosijäsen 40€, perhe- ja opiskelijajäsen 20€,  yhteisöjäsen 200€, tukijäsen 100€, ainaisjäsen 300€. Tule mukaan toimintaan ja tuo ystäväsikin mukaan.

Suomen Kulttuuriperinnön Tuen puolesta

puheenjohtaja Jussi Heinämies, puh. 040 5173433

Yhdistyksen matka Viroon toukokuussa 2022

04.03.2022 

Yhdistyksen puheenjohtajan kanssa olemme sopineet Vironmatkan toteuttamisesta toukokuussa 2022.  Uskomme, että helmikuun loppupuolella pandemia helpottaa ja voimme turvallisesti matkustaa Viroon  nauttimaan sen tarjoamista nähtävyyksistä ja keväisestä luonnosta.  

Matkaohjelmamme säilyy entisellään, vain hotellit sekä Tartossa että Tallinnassa muuttuvat- jopa hieman  paremmiksi.. 

KULTTUURIPERINNÖN TUKI ry:n KEVÄINEN MATKA VIROON 19. – 22.5.2022 

MATKAOHJELMA 

Torstai 19.05.2022 

Kokoonnumme Länsiterminaaliin 07.00 ja matkamme kohti Tallinnaa alkaa klo 7.30 STAR-laivalla. Meille on varattu comfort-luokka, jonne voi jättää matkatavaransa siksi aikaa, kun nautimme laivan aamiaisbuffetin antimista. 

Saavumme klo 9.30 Tallinnaan ja suomenkielinen opas on meitä vastassa. Sieltä matka jatkuu kohti Pärnua, jonne matkaa uutta moottoritietä pitkin on 130 km. 

Viron kesäpääkaupungissa Pärnussa teemme 1 h 30 min opastetun kierroksen. Pärnu on keskiajalla  perustettu Viron merkittävin lomakeskus, joka on kuuluisa vesipuistoistaan, SPA-hotelleistaan ja ennen  kaikkea upeista rannoistaan. 

Lounaan nautimme aivan hiekkarannan kupeessa olevassa Raimund at Hedan Spassa https://www.hedonspa.com/en/restaurant/restaurant-raimond/ 

Pärnusta matkamme jatkuu kohti Tarttoa, jonne matkaa on 130 km. Matkan varrella pysähdymme  Viljandissa, jossa teemme pienen kierroksen. Viljandista löytyvät mm. liiviläisen ritarikunnan mahtavat  linnanrauniot. Viljandi on kuuluisa lukuisista musiikkifestivaaleistaan. Viljandin järvi ja Sooman puiston  kauneus tarjoavat mahdollisuuden nauttia luonnon kauneudesta. 

Saavunne Tarttoon klo 17.30 ja majoitumme hotelliin Pallas **** https://pallas.tartuhotels.ee.
Illallisen nautimme hotellissa 

Perjantai 20.05.2022 

Aamiaisen jälkeen klo 10.00 matkamme jatkuu kohti Tarton Kansallismuseota, jossa kierros kestään 1 h 30  min. Teemme keskustassa kävelyretken St Johnin kirkkoon (Jaani Kirik) ja Dome Hillilla sijaitsevaan  yliopistomuseoon. 

-1300-luvulla rakennettu goottilaistyylinen Tarton Johanneksen kirkko on yksi vanhimpia Virossa ja  ainutlaatuinen koko Euroopassa ainutlaatuisten ja runsaiden terrakottapatsaidensa ansiosta. Säilynyt on n.  1000 terrakottapatsasta, joiden ikä on n. 700 vuotta 

-Tarton yliopiston museo esittelee tieteen ja yliopistokoulutuksen historiaa 1600-luvulta nykypäivään  -Kallasten talon jokainen nähnyt lumoutuu. Vanhan Sanatorium-puiston kaukaisessa laidassa ränsistyneenä  ja yksinäisenä seisova keltainen kivitalo palauttaa kulkijan nopeasti 1910-luvulle, juuri valmistuneen talon  pihamaalle, keskelle tarttolaisen sivistyneistöperheen työteliästä nelilapsisen perheen arkea. Virolainen  kansanrunoudentutkija, aktiivinen kansalaisuusliikkeen mies, lehtimies ja opettaja Oskar Kallas oli asunut  puolisonsa, suomalaissyntyisen Ainon kanssa Tartossa jo lähes kymmenen vuotta, kun he ryhtyivät  rakentamaan omaa taloa. Talon arkkitehdiksi tuli suomalainen arkkitehti Valter Thome, joka suunnitteli  talosta uusiklassisen, 14 huoneen talon isoine puutarhoineen. Kirjailija Kallas, monen lapsen äiti, riemuitsi  omasta huoneesta, joka vihdoin oli toteutumassa 

Tarton Suomi-Seuran puheenjohtaja ja Tarton Tampere-Talon johtaja Sakari Neuvonen on lupautunut  esittelemään meille Aino Kallasta näin:

”12:00 saapuminen Johanneksen kirkkoon – opastus johdollani kirkkoon ja sen jälkeen viereisen Tampere majan esittely + kirkkokahvit (pieni makupala / keksiä) – Tampere-maja on 1734 rakennettu baltiansakalainen asuintalo, jossa on jo yli 20 vuotta toiminut kahden ystävyyskaupungin Tampereen ja Tarton yhteistyö- ja  kulttuurikeskus (www.tamperemaja.ee) 

Kerron kahvin yhteydessä Tartosta ja Aino Kallaksesta, minulla on videomateriaalia Kallaksen talon sisältä 13:15 lähtö Aino Kallaksen talolle”

Kierroksien jälkeen nautimme lounaan ravintolassa Werner http://www.werner.ee/index2.html#/en/1/page/2 

Klo 15.00 matka jatkuu kohti Tallinnaa, jonne saavumme 17.30. Majoitumme hotelliin Kentmanni****  https://www.hestiahotels.com/kentmanni/en/ 

Ilta vapaa tai valinnanvaraisesti Estoniateatterissa on baletti Bajadeeri. Voin avustaa lippuhankinnoissa. 

Lauantai 21.05.2022 

Aamiaisen jälkeen klo 9.00 lähdemme kohti Kalamajaa ja Fotografiska-museota, joka juuriltaan on  tukholmalainen, kansainvälisesti tunnettu valokuvamuseo https://sooloiluja.com/fotografiska-tallinna/ Museossa ja alueella vietämme 2 h ja jatkamme matkaa kohti Kadriorgin hienostopuistoa, Piritaa ja TV tornia. 

Pistäydymme TV-tornissa ihailemassa maisemia. Torni on 314 m korkea. Panoramanäkymä avautuu 170 m  korkeudessa. Tornissa on nähtävillä interaktiivinen multimediaratkaisu esitellen Tallinnaa. Hotelliin saavumme 13.30, jonka jälkeen vapaata kunnes 18.30 lähdemme kohti Estonia Oopperataloa ja  nautimme oopperaesityksestä, FIGARO 

Sunnuntai 22.05.2022 

Aamiainen hotellissa. Aamupäivä vapaa 

Klo 12.00 lähdemme kohti Viimsiä, 10 km päässä sijaitseva Viimsin alue on hyvin hoidettu alue, josta löytyy  mm parhaat SPAhotellit.  

Lounaan nautimme klo 12.30 ravintolassa Paat http://www.paat.ee/en/ 

Lounaan jälkeen pistäydymme Viimsin Open Air Museossa lähellä ravintolaa  

https://rannarahvamuuseum.ee/en/viimsi-open-air-museum/ ja sieltä matka jatkuu kohti satamaa. Silja Star lähtee Tallinnasta klo 16.30. Meillä on varattuna jälleen comfort-luokka. Kotiin saavumme klo  18.30. 

Matkan hinta 675€ edellyttäen vähintään 25 osanottajaa, Lisämaksu 1-hengen huoneesta 160€. Ilmottautumiset viimeistään maaliskuussa. Ilmottautuneille lähetetään ilmottautumisen jälkeen lasku  matkasta. Mikäli Covid-ongelmia syntyy, pyritään matka joko siirtämään syksylle tai perumaan se, mutta  tällä hetkellä kaikki näyttää posiitiiviselta matkan toteutumiseksi. 

Hintaan sisältyy 

− ohjemassa mainittu laivamatka, comfortluokka, sekä mennessä aamiaisbuffet 

− ohjelmassa mainittu bussimatka suomenkielisen oppaan kera 

− kaikki ohjelmassa mainitut ateriat eli Pärnu lounas, Tartto illallinen ja lounas, Tallinna lounas − kaikkiin käynteihin tarvittavat sisäänpääsymaksut 

− majoitus 2-hengen huoneissa 4-tähden hotelleissa 

− oopperalippu 21.5. Tallinnan oopperaan (oopperaesityksen nimi vahvistuu maaliskuussa) − bussimatkan aikana pullovedet 

Parhain terveisin  

MyHoliday Espoo  

Liisi Vasama 

liisi.vasama@myholidays.fi 0440219559 

Tmi MyHoliday Espoo, Säterinkatu 8 A, 02600 Espoo http://www.myholidays.fi +358440219559, liisi.vasama@myholidays.fi, Ytunnus 2387385-9 IBAN FI79 1767 3500 0020 97 NDEAFIHH

Yhdistyksen Viron matka

17.1.2022 

Yhdistyksen puheenjohtajan kanssa olemme sopineet Viron matkan toteuttamisesta toukokuussa 2022.  Uskomme, että toukokuun loppupuolella pandemia helpottaa ja voimme turvallisesti matkustaa Viroon  nauttimaan sen tarjoamista nähtävyyksistä ja keväisestä luonnosta.  

Matkaohjelmamme säilyy entisellään, vain hotellit sekä Tartossa että Tallinnassa muuttuvat- jopa hieman  paremmiksi.. 

KULTTUURIPERINNÖN TUEN KEVÄINEN MATKA VIROON 19. – 22.5.2022 

MATKAOHJELMA 

Torstai 19.05.2022 

Kokoonnumme Länsiterminaaliin 07.00 ja matkamme kohti Tallinnaa alkaa 07.30 STAR-laivalla. Meille on varattu comfort-luokka, jonne voi jättää matkatavaransa, siksi aikaa kun nautimme laivan aamiaisbuffetin antimista. 

Saavumme 09.30 Tallinnaan ja suomenkielinen opas on meitä vastassa. Sieltä matka jatkuu kohti Pärnuta, jonne matkaa uutta moottoritietä pitkin on 130 km. 

Viron kesäpääkaupungissa Pärnussa teemme 1 h 30 min opastetun kierroksen. Pärnu on keskiajalla  perustettu, Viron merkittävin lomakeskus, joka on kuuluisa vesipuistoistaan, SPA-hotelleistaan ja ennen  kaikkea upeista rannoistaan. 

Lounaan nautimme aivan hiekkarannan kupeessa olevassa Raimund at Hedan Spassa https://www.hedonspa.com/en/restaurant/restaurant-raimond/ 

Pärnusta matkamme jatkuu kohti Tarttoa, jonne matkaa on 130 km. Matkan varrella pysähdymme  Viljandissa, jossa teemme pienen kierroksen. Viljandista löytyy mm liiviläisen ritarikunnan mahtavat  linnanrauniot. Viljandi on kuuluisa lukuisista musiikkifestivaaleistaan. Viljandin järvi ja Sooman puiston  kauneus tarjoavat mahdollisuuden nauttia luonnon kauneudesta. 

Saavumme Tarttoon klo 17.30 ja majoitumme hotelliin Pallas **** https://pallas.tartuhotels.ee Illallisen nautimme hotellissa. 

Perjantai 20.05.2022 

Aamiaisen jälkeen klo 10.00 matkamme jatkuu kohti Tarton Kansallismuseota, jossa kierros kestää 1 h 30  min. Teemme keskustassa kävelyretken St Johnin kirkkoon (Jaani Kirik) ja Dome Hillilla sijaitsevaan  yliopistomuseoon. 

-1300-luvulla rakennettu goottilaistyylinen Tarton Johanneksen kirkko on yksi vanhimpia Virossa ja  ainutlaatuinen koko Euroopassa ainutlaatuisten ja runsaiden terrakottapatsaidensa ansiosta. Säilynyt on n.  1000 terrakottapatsasta, joiden ikä on n. 700 vuotta. 

-Tarton yliopiston museo esittelee tieteen ja yliopistokoulutuksen historiaa 1600-luvulta nykypäivään.  -Kallasten talon jokainen nähnyt lumoutuu. Vanhan Sanatorium-puiston kaukaisessa laidassa ränsistyneenä  ja yksinäisenä seisova keltainen kivitalo palauttaa kulkijan nopeasti 1910-luvulle, juuri valmistuneen talon  pihamaalle, keskelle tarttolaisen sivistyneistöperheen työteliästä nelilapsisen perheen arkea. Virolainen  kansanrunoudentutkija, aktiivinen kansalaisuusliikkeen mies, lehtimies ja opettaja Oskar Kallas oli asunut  puolisonsa, suomalaissyntyisen Ainon kanssa Tartossa jo lähes kymmenen vuotta, kun he ryhtyivät  rakentamaan omaa taloa. Talon arkkitehdiksi tuli suomalainen arkkitehti Valter Thomé, joka suunnitteli  talosta uusiklassisen14 huoneen talon isoine puutarhoineen. Kirjailija Kallas, monen lapsen äiti, riemuitsi  omasta huoneesta, joka vihdoin oli toteutumassa. 

Tarton Suomi-Seuran puheenjohtaja ja Tarton Tampere-talon johtaja Sakari Neuvonen on lupautunut  esittelemään meille Aino Kallasta näin: 

12:00 saapuminen Johanneksen kirkkoon – opastus johdollani kirkkoon ja sen jälkeen viereisen Tampere-

majan esittely + kirkkokahvit (pieni makupala / keksiä) – Tampere-maja on 1734 rakennettu baltiansakalainen asuintalo, jossa on jo yli 20 vuotta toiminut kahden ystävyyskaupungin Tampereen ja Tarton yhteistyö- ja  kulttuurikeskus (www.tamperemaja.ee) 

Kerron kahvin yhteydessä Tartosta ja Aino Kallaksesta, minulla on videomateriaalia Kallaksen talon sisältä 13:15 lähtö Aino Kallaksen talolle 

Kierroksien jälkeen nautimme lounaan ravintolassa Werner http://www.werner.ee/index2.html#/en/1/page/2 

Klo 15.00 matka jatkuu kohti Tallinnaa, jonne saavumme 17.30. Majoitumme hotelliin Kentmanni****  https://www.hestiahotels.com/kentmanni/en/ 

Ilta vapaa tai valinnanvaraisesti ooppera/konsertti, josta tietoa myöhemmin 

Lauantai 21.05.2022 

Aamiaisen jälkeen klo 09.00 lähdemme kohti Kalamajaa ja Fotografiska-museota, joka juuriltaan on  tukholmalainen, kansainvälisesti tunnettu valokuvamuseo https://sooloiluja.com/fotografiska-tallinna/ Museossa ja alueella vietämme 2 h ja jatkamme matkaa kohti Kadriorgin hienostopuistoa, Piritaa ja TV tornia. 

Pistäydymme TV-tornissa ihailemassa maisemia. Torni on 314 m korkea. Panoramanäkymä avautuu 170 m  korkeudessa. Tornissa on nähtävillä interaktiivinen multimediaratkaisu esitellen Tallinnaa. Hotelliin saavumme 13.30, jonka jälkeen vapaata kunnes 18.30 lähdemme kohti Estonia Oopperataloa ja  nautimme oopperaesityksestä, tai nautimme yhdessä illallisen 

Sunnuntai 22.05.2022 

Aamiainen hotellissa. Aamupäivä vapaa 

Klo 12.00 lähdemme kohti Viimsiä, 10 km päässä sijaitseva Viimsin alue on hyvin hoidettu alue, josta löytyy  mm parhaat SPAhotellit.  

Lounaan nautimme klo 12.30 ravintolassa Paat http://www.paat.ee/en/ 

Lounaan jälkeen pistäydymme Viimsin Open Air Museossa lähellä ravintolaa.  

https://rannarahvamuuseum.ee/en/viimsi-open-air-museum/ ja sieltä matka jatkuu kohti satamaa. Silja Star lähtee Tallinnasta klo 16.30. Meillä on varattuna jälleen comfort-luokka. Kotiin saavumme klo  18.30. 

Matkan hinta 675€ edellyttäen vähintään 25 osanottajaa, Lisämaksu 1-hengen huoneesta 160€. Ilmoittautumiset viimeistään maaliskuussa. Ilmoittautuneille lähetetään ennakkolasku 200€ ja loppumaksu  tulee suorittaa 15.3.2022 mennessä. Loppumaksu palautetaan, mikäli syynä on Covid. 

Hintaan sisältyy 

− ohjelmassa mainittu laivamatka, comfortluokka sekä mennessä aamiaisbuffet 

− ohjelmassa mainittu bussimatka suomenkielisen oppaan kera 

− kaikki ohjelmassa mainitut ateriat eli Pärnu lounas, Tartto illallinen ja lounas, Tallinna lounas − kaikkiin käynteihin tarvittavat sisäänpääsymaksut 

− majoitus 2-hengen huoneissa 4-tähden hotelleissa 

− oopperalippu 21.5 Tallinnan oopperaan (oopperaesityksen nimi vahvistuu maaliskuussa) − bussimatkan aikana pullovedet 

Parhain terveisin  

MyHoliday Espoo  

Liisi Vasama 

liisi.vasama@myholidays.fi 0440219559 

Tmi MyHoliday Espoo, Säterinkatu 8 A, 02600 Espoo http://www.myholidays.fi +358440219559, liisi.vasama@myholidays.fi, Ytunnus 2387385-9 IBAN FI79 1767 3500 0020 97 NDEAFIHH

Muuriankkuri digilehti, jatkoa syyskirjeeseen

Myönnetyt Muuriankkurilaatat nro 13 ja 14 on luovutettu

Muuriankkuri-laatta numero 13 luovutettiin Pikkupalatsi Oy:n  Päivi Korkeelle 17.9.2021 tunnustuksena työstä Pikkupalatsin rakennuksen suojelun ja kunnossapidon hyväksi. Pikkupalatsin uusin kunnostus valmistui 2020, ja siitä on kerrottu Muuriankkurissa 1/2021. Kuvassa Päivi Korkee kädessään laatta ja ympärillään Tuki ry:n hallitus Pikkupalatsin salissa.

Muuriankkuri-laatta numero 14 luovutettiin Kotkaniemi- säätiölle

Luovutus tapahtui Kotkaniemen huolella ja asiantuntemuksella kunnostetun päärakennuksen pihalla yhdistyksemme kesäretken yhteydessä 5.8.2021. Myöntämisen perusteluna oli säätiön tekemä työ P. E. Svinhufvudin kotitalon säilyttämiseksi sekä presidentin elämäntyön tunnetuksi tekemiseksi.
Kuvassa yhdistyksemme jäsenet Leena Eerola, Jussi Heinämies ja Liisa Larjamo ojentamassa laattaa Kotkaniemi-säätiön puheenjohtajalle Matti Hirvikalliolle (oik.)

Tapettien ja lattiapäällysteiden entisöinneissä oltiin Kotkaniemessä tarkkoja. Esimerkiksi työhuoneeseen, saliin ja verantahuoneeseen teetettiin tapetit Pihgren & Ritolan tapettitehtaassa ja samanlaisella painokoneella kuin aikaisemmin.

Kaakkois-Suomi esittäytyi – kesäretki Luumäelle ja Lappeenrantaan 

Yhdistyksemme kesäretkelle 5.8.2021 uskaltautui kourallinen osanottajia pandemian takia. Turvajärjestelyt toimivat hyvin ja kohteisiin tutustuttiin asiantuntevien oppaiden johdolla. 

Kotkaniemen historiaa, peruskorjaus ja puutarhan ennallistaminen 

Ensimmäinen tutustumiskohde oli Luumäellä sijaitseva presidentti P.E.Svinhufvudin, ”Ukko-Pekan” (1861-1944) ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin 1899-1953) kotitalo Kotkaniemi, joka on avattu v. 2018 upeasti saneerattuna kotimuseona. Kotkaniemen on rakennuttanut Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Jugendvaikutteinen päärakennus valmistui v. 1899 suunnittelijana ehkä Lars Sonck tai Alfred Thomen veljenpoika, arkkitehti Verner Thomé. Kotkaniemi on ollut 100han maatila, johon kuului päärakennus, rakennus lakimiesharjoittelijoille, renkitupa, navetta, kanala ja aittoja.

Vuonna 1908 Kotkaniemestä tuli Lappeen kihlakunnan tuomari Pehr Evind Svinhufvudin koti. Kuistit ja lasiverannat ilmentävät rakennuksen huvilamaista luonnetta. Ellenin aikoihin puutarhassa oli hedelmäpuita, marjapensaita ja hyötykasvimaa. Silloin hedelmäpuita oli ollut jopa 52 kappaletta ja marjapensaita 40. Taimet kasvatettiin itse siemenistä, jotka tilattiin Helsingistä. Tomaatteja pystyttiin kasvattamaan ilman kasvihuonetta. Puutarhan tuotteet säilöttiin talven varalle. Vuoden 1930 asuun ennallistettu puutarha kukoistaa paikallisten Marttojen hoitamana ja sieltä löytyy hyötykasvien lisäksi kauniita kukkaistutuksia.

Ellen oli mestari kädentaidoissa. Hänellä oli omat kangaspuut, hän harrasti posliinimaalausta ja neuloi paljon. Kun Svinhufvud karkotettiin Siperiaan v. 1914 lopussa, Ellen seurasi miestään vuoteen 1915 asti. Sen jälkeen hän kävi Siperiassa useita kertoja ja näki hankalissa matkoissa positiivisena puolena sen, että silloin saattoi tehdä käsitöitä kaikessa rauhassa. 

Kotkaniemen vaiheet täysihoitolasta museoksi

P.E.Svinhufvudin Siperian vuosina Ellen avasi täysihoitolan Kotkaniemeen. Toimina jatkui vuoteen 1999, jolloin valtio osti Kotkaniemen irtaimistoineen.  Seuraavana vuonna Kotkaniemestä tehtiin museo, joka toimi vuoteen 2012.  Uhkana oli, että Kotkaniemi jouduttaisiin myymään. Alkoi taistelu museon säilyttämisen puolesta, perustettiin Kotkaniemi-säätiö ja museota pidettiin auki talkoovoimin, kunnes Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2016 varat toiminnan jatkamiseksi. Senaattikiinteistöt peruskorjasi Kotkaniemen vuosina 2016-2017. Museo avattiin yleisölle toukokuussa 2018. Päärakennukseen rakennettiin kahvila Ellen ja museokauppa. Kahvila tarjoilee Ellenin resepteillä valmistettuja leivonnaisia, myös historiallista Ellen Svinhufvud-kakkua. 

Lappeenrannan perinteikäs Upseerikerho ja rakuunat                                                        

Lounas nautittiin Lappeenrannan upseerikerholla, joka on aloittanut toimintansa v.1890. Silloin Lappeenrannassa aloitti toimintansa Suomen Rakuunarykmentti komentajanaan everstiluutnantti Oskar Theodor Schauman. Upseerikerhon upein sali on iso juhlasali, jossa on Uudenmaan rakuunarykmentin kunniakomentajan marsalkka Mannerheimin, hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandsken sekä eversti Adolf Ehrnroothin muotokuvat. Ehrnrooth toimi Uudenmaan Rakuunarykmentin komentajana v.1944-1947. Hänen aikanaan v.1947 hevoset vaihdettiin polkupyöriin.

Rakuunoilla on pitkä historia Lappeenrannassa, ja he ovat jättäneet jälkensä Lappeenrannan paikannimiin, kuten Rakuunamäki ja Adolf Ehrnroothin aukio. Maasotakoulusta ei enää tule rakuunoita, mutta se jatkaa rakuunaperinteiden vaalimista. Yksi näistä on tänä vuonna 100-vuotias Rakuunasoittokunta, joka esiintyi 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan pääkonsertissa. Linnoituksen ratsuväkimuseo vaalii myös perinteitä, joista esimerkkinä on vuosittain vietettävä rakuunoiden perinnepäivä – 17.9.1631 käydyn Breitenfeldin taistelun muistopäivä.

Linnoitus – Lappeenrannan pääkohde
Lappeenranta sai kaupunkioikeudet  v.1649 Ruotsin kuningatar Kristiinalta. Hän antoi perustamisasiakirjassa kaupungille sinetin, jonka kuviona oli villi metsäläinen. Tästä syystä kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand eli Villimiehen ranta. Kristiina tosin määräsi, että kaupunkia on kutsuttava nimellä Lapweststrandh. Lapvesi –nimi johtui siitä, että koko Saimaan ympäristö oli lappalaisten asuttama. Kaupungiksi julistamisen teki kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Kahden suurvallan välissä olevana Lappeenrantaa linnoitettiin ahkerasti Ruotsin (1721-1741) ja Venäjän (1741-1809) vallan aikana. Suomen sodan (1808–1809) jälkeen Etelä-Karjalan yhdistyttyä  Vanhan Suomen mukana muuhun Suomeen  kaupungin linnoituksella ei enää ollut merkitystä rajalinnoituksena.  Siitä tuli varuskunta- ja vankila-alue, josta muistona entisen naisvankilan Kehruuhuone.  

Museovirasto on entisöinyt Linnoitusta 1980-luvulta alkaen. Linnoitus on lappeenrantalaisen kulttuurin tyyssija, jossa sijaitsevat muun muassa kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone, ratsuväkimuseo, Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo sekä useat käsityöläisten puodit. Linnoituksessa on myös ortodoksinen kirkko sekä Lappeenrannan kuvataidekoulu ja Lappeenrannan tanssiopisto.

Linnoituksen vanhimmat rakenteet ovat 300 vuoden ikäisiä, uusimmat on tehty 1900-luvulla. Venäjän varuskunnan aikana rakennettiin v. 1785 ortodoksinen Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko eli Pokrovan kirkko. Se on Suomen vanhin, edelleen toiminnassa oleva ortodoksinen kirkko. Avarin Saimaa-näkymin valleiltaan avautuva Linnoitus on arvokas osa suomalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Lappeenrannan Linnoitus kuuluu Linnasta-linnaan -kulttuurimatkailuketjuun ja on Helsingin edustalla sijaitsevan Suomenlinnan sekä Haminan linnoituksen kanssa ainutlaatuinen asuttu ja elävä linnoitus Suomessa. Kuva Leena Eerola

Jalmari Lankisen näyttely Etelä-Karjalan museossa

Etelä-Karjalan museo toimii entisissä tykkivarikon tiloissa. Siellä oli parhaillaan esillä ” Jalmari  Lankinen (1894-1970) – Viipurin arkkitehti ja Kannaksen valokuvaaja”-näyttely, johon tutustuimme. Lankinen suunnitteli mm. Viipurin maalaiskunnan talon, yli neljäkymmentä koulurakennusta tai niiden laajennusta, merkittävimmät Vuoksenlaaksoon ja Saimaan rannoille, Tiuruniemen tuberkuloosiparantolan v. 1939   ja Rauhan psykiatriseen sairaalan useat rakennukset Joutsenossa. Näyttelyssä oli myös Lankisen ottamia valokuvia Kannakselta.

Kahvila Majurska

Kahvihetki herkullisen mansikka-raparperipiiraan kanssa Linnoituksen Kahvila Majurskassa näyttelyn jälkeen oli paikallaan.  Rakennus valmistui 1800-luvun puolivälissä venäläisten upseeriperheiden asunnoiksi ja se pysyi venäläisillä vuoteen 1917 asti. Vuosina 1936-39 se toimi  kulkutautisairaalana. Viime sotien aikana se muutettiin synnytyssairaalaksi, erityisesti evakkoäideille sen jälkeen kun yksi evakkoäiti oli joutunut synnyttämään rappukäytävässä. Nykyisellään kahvila on viime vuosisadan henkeen sisustettu viihtyisä virkistyskeidas.
Kahvin jälkeen osa tutustui muiden museoiden näyttelyihin ja osa käsityöläispajoihin. Lappeenrannan Taidemuseossa oli ”Uno Ullberg-Suomen viipurilaisin arkkitehti”-näyttely. 

Kun Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Lappeenrannassa 5.8.1885, suomalaiset nuoret naiset lahjoittivat keisarinnalle soutuveneen täynnä käsitöitä. He olivat pukeutuneina eri maakuntien kansallispukuihin. Tämä oli ensimmäinen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja 5.8. pidetään Suomen kansallispuvun syntymäpäivänä. Nytkin näkyi jokunen kansallispuku Linnoituksessa.

Lappeen Marian kirkko, sankarihautausmaa, Äiti-Karjala-ja Sotaorpo-muistomerkit

Marian kirkko on Savitaipaleelta kotoisin olevan Juhana Salosen v.1792-1794 rakentama. Se on ainoa jäljellä oleva kirkko hänen rakentamistaan kaksinkertaisista ristikirkoista.  Se on oikeastaan kaksinkertainen kahtamoinen, jossa on tuplapäädyt. Rakennusteknisesti se on hyvin harvinainen. Kirkko on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus- Såltin v. 1885. Taulu kuvaa Kristuksen taivaaseen astumista. Kirkossa on yhdeksän erikokoista kynttiläkruunua, joista näyttävin on keskellä oleva Pietarista v. 1847 hankittu kristallikruunu. Se on tiettävästi arvokkain Lappeen ja Lappeenrannan julkisissa tiloissa oleva käyttöesine

Lappeenrannassa on Helsingin jälkeen Suomen suurin sankarihautausmaa. Sinne on haudattu yli 1500 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Vuodesta 1993 lähtien hautausmaalle on tuotu ja siunattu Karjalaan kätkettyjä, tuntemattomaksi jääneitä ja tunnistettuja vainajia. Muistomerkin ”Suru ja usko tulevaisuuteen” on tehnyt Väinö Aaltonen. Sankarihautausmaan vieressä on Äiti-Karjala-monumentti, jonka muodostavat Kauko Räsäsen Aiti Karjala -patsas ja sitä ympäröivä 70m pitkä graniittimuuri, johon on hakattu noin 5500 Karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien nimet ja elinajat. Juhani Honkasen koskettava Sotaorpo-muistomerkki on sankarihautausmaan toisella puolella.

Lappeenranta ympäristöineen oli monelle aikaisemmin ollut vain piste Saimaan rannalla. Nyt sen rikas historia ja tämä päivä toivat esiin monipuolisen, vilkkaan kaupungin, karjalaisen heimon Vara-Viipurin.  Palasimme kotiin monta elämystä rikkaampana.

Leena Eerola

Ylinnä vas. Lappeen Marian kirkko ja sen komea kynttiläkruunu, oik. Wäinö Aaltosen sankaripatsas.
Seuraavalla rivillä vas. Kahvila Majurskan sisäänkäynti ja oik. Kotkaniemen tunnelmallinen lasikuisti

Alla vas. Pikku Vihan muistomerkki kertoo taistelusta 23.8.1741 ja oik. iloinen retkiryhmä.

Kuvat Leena Eerola

Helsingin kaupunginmuseo 110 vuotta – jotain vanhaa, joitain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä

Moni asia ehtii muuttua yli sadassa vuodessa. Niin pitkään Helsingin kaupunginmuseo on tallentanut ja esittänyt kaupungin ja kaupunkilaisten elämää. Pitkästä aikajänteestä ja monien muutosten trendeistä huolimatta juhlavuottaan viettävän kaupunginmuseon ydintoiminta on pysynyt pitkälti ennallaan. Signe Branderin upeat kuvat 1900-luvun alun Helsingistä ja katoavasta kaupunkimaisemasta muodostavat kaupunginmuseon valokuvakokoelman kivijalan yhä tänään. 

Voidaankin sanoa, että kaikki alkoi Helsingin muinaismuistolautakunnan sen aikaisesta nykydokumentoinnista 1906. Valtaosa Branderin ottamista kuvista on kaupunkimaisemia, joihin hän usein otti mukaan ihmisiä. Kuvissa heijastuu vuonna 1911 perustetun museon tärkeät tehtävät: yhä edelleen museo vaalii helsinkiläistä kulttuuriympäristöä ja tutkii helsinkiläisten arkea. 

Kaupunginmuseon digitoidut kokoelmat ovat lisänneet Helsinki-tiedon saatavuutta. Kiitosta on niittänyt erityisesti helsinkikuvia.fi -palvelu, josta löytyy maksuton, yli 65 000 valokuvan laajuinen kuvakokoelma selailtavaksi ja käytettäväksi. Museon kokoelmaesineiden ja valokuvien esittely on yhtä tärkeää kuin nykyajan dokumentointi. Viime vuonna kaupunginmuseon kokoelmaverkkopalveluilla oli 5,5 miljoonaa aineistoon kohdistunutta toimintoa, eli pilke silmäkulmassa voisi ajatella, että lähes jokainen suomalainen on käyttänyt aineistoa kerran.

Museon kokoelma muodostaa myös ehtymättömän ja aina uusia näkökulmia avaavan tiedon lähteen. Hyvä esimerkki kokoelman löydöistä on lokakuussa Helsingin kaupunginmuseon ja Kustannusosakeyhtiö Parvsin julkaisema Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittama kirja Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.

Ivan Timiriasew oli intohimoinen harrastajavalokuvaaja, merkittävä helsinkiläiselämän dokumentoija sekä tunnettu ja pidetty kaupunkilainen. Upseerintyönsä ohessa hän valokuvasi laajalti kaupunkia ja erilaisia kaupunkilaisia ja sai kuvistaan myös useita palkintoja ja kunniakirjoja. Ainutlaatuisia ovat etenkin kuvat venäläisestä sotaväestä Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikoihin – samoin kuin tarkalla silmällä valitut kaupungin arjen ja juhlan hetket leikkivine lapsineen, torikauppiaineen ja vappukulkueineen.

Koronapandemian muodostamana poikkeusaikana museon tutkijoilla on ollut harvinainen mahdollisuus myös tehdä uutta tutkimusta Kruununhaassa sijaitsevan kaupungin vanhimman säilyneen puutalon eli Ruiskumestarin talon historiasta ja entisistä asukkaista. Jere Jäppisen, Jaana Perttilän, Anne Rystin ja Marjukka Sihvolan kirjoittama teos julkaistaan joulumyyntiin.

Kulttuuriympäristö voimavarana

Helsingin kaupunginmuseo on ainoa Helsinki-aiheinen museo ja juuri helsinkiläisyys erottaa kaupunginmuseon muista kulttuurihistoriallisista museoista. Mutta mitä on Helsingin henki? Alueiden omaleimaisuus on tarkastelun alla uudessa kulttuuriympäristöohjelmassa, jonka kaupunginmuseo on tänä vuonna käynnistänyt yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tavoitteena on luoda kulttuuriympäristöistä voimavara koko kaupungille. 

Helsingillä on rikas rakennusperintö ja kulttuuriympäristöt eri ajoilta ovat yhteinen aarteemme. Yksi kaupunginmuseon tehtävistä on huolehtia siitä, että eri-ikäisiä rakennuksia ja aluekokonaisuuksia säilyy myös tuleville sukupolville. Helsingin tulevassa kulttuuriympäristöohjelmassa linjataan, miten arvokkaat kulttuuriympäristöt huomioidaan ja säilytetään sekä toisaalta hyödynnetään voimavarana kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä. Dialogissa asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa on huomattu, että ilmassa on huoli siitä, onko tuttu Helsinki katoamassa? Ohjelmatyön avulla pyritään vähentämään vastakkainasettelua maankäytön suunnittelussa.

Kulttuuriympäristöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunginosan imagon kehittämisessä, kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan edistämisessä ja kulttuuriympäristökasvatuksessa. Ohjelmassa halutaan luoda kaupunkisuunnitteluun väline, joka lisää yhteistä ymmärrystä. Työtä tehdään yhdessä myös asukkaiden kanssa selvittämällä heidän suhdettaan helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön, herättämällä kiinnostusta oman asuinalueen ja laajemmin helsinkiläisen kulttuuriperinnön käyttöön, hoitoon ja vaalimiseen.

Kuluneen kesän aikana museo toteutti Aarteeni Helsingissä -kyselyn, jossa pyydettiin vastaajia nimeämään paikkoja, jotka kuuluvat helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön. Kyselyyn saatiin yli tuhat vastausta. Tunnistetuiksi paikallisidentiteetin rakentajiksi aineistossa nousivat historia, luonto ja meri. Kaupunkilaiset tunnistivat arvokohteet, mutta myös arkiympäristöön liittyviä paikkoja nimettiin ahkerasti. Kokemus luonnon ympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen yhteen kietoutumisesta kävi myös ilmi. 

Kaupunginmuseo Helsinki-elämyksenä

Monille helsinkiläisille kaupunginmuseo on tuttu nimenomaan sinisestä Sederholmin talosta. Lisäksi museoperheeseen kuuluvat Hakasalmen huvila, Ratikkamuseo ja Työväenasuntomuseo sekä edellä mainittu Ruiskumestarin talo. Vuonna 2016 kaupunginmuseo avattiin uudistettuna, entisen museonjohtajan Tiina Merisalon johdolla. Kaupuginmuseo on onnistuneesti tarjonnut mahdollisuuksia rakastua Helsinkiin. Museo palkittiin vuoden museona ja kävijämäärillä mitattuna kaupunginmuseo nousi myös Suomen suosituimmaksi museokohteeksi. On ilahduttavaa, että niin monet helsinkiläiset ja vierailijat kokevat museon omakseen.

Vaihtuvat näyttelyt ovat tärkeitä kanavia kaupunginmuseon käyttäjille. Aleksanterinkadulla kaupunginmuseossa avattiin lokakuussa näyttely Armas Tallinna – tarinoita naapurista. Näyttely on avoinna museon neljännessä kerroksessa ensi vuoden helmikuun loppuun asti. Näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Hauskat, joskus hiukan nolotkin, yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin.

Armas Tallinna -näyttelyssä pääsee kurkistamaan helsinkiläisten omista kodeista lainattuihin valokuva-albumeihin ja matkapäiväkirjoihin. Tallinnan-matkojen muistot vievät keskelle kumouksellista Rock Summer 1988 ‑konserttia, hämärälle taksimatkalle kohti kaupungin laitamia ja hikoilemaan virkaintoisten tullivirkailijoiden eteen tupakkakartongit takin alta pilkottaen. Uusimmissa tarinoissa tuntuu pandemia-ajan poikkeusolojen aiheuttama syvä kaipaus matkan tekoon. 

Kaupunginmuseo on ennen kaikkea ihmisten museo, ja niinpä museo toimii aktiivisesti alustana ja mahdollistajana yhteisölähtöiselle toiminnalle. Esimerkiksi Armas Tallinna -näyttelyssä ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Näyttelyn aineisto kerättiin julkisella keruulla 21.12.2020-14.12.2021. Vastauksia saatiin reilu 100 ja näyttelyssä esitellään 60 helsinkiläisten kertomaa tarinaa. Nykydokumentaation menetelmiä käyttämällä voimme antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tuoda itse koettua historiaa osaksi museota ja sen sisältöjä. Tänä vuonna helsinkiläiset ovat päässeet aktiivisesti osallistumaan myös Ratikkamuseon tulevaan uudistukseen. Kevään aikana kaupunginmuseo keräsi kaupunkilaisilta muistoja joukkoliikenteestä, ja näitä kokemuksia nostetaan esiin Ratikkamuseon uudistuvassa perusnäyttelyssä, joka avataan yleisölle ensi vuonna helmikuun lopussa.

Museo on myös tärkeä sosiaalinen tila. Museo tarjoaa paikan, digitaalisesti tai analogisesti, kokea jotain erityistä. Museo ei ole vain paikka, josta haetaan tietoa. Siellä viihdytään ja sinne halutaan tulla uudestaan. Se tarjoaa tunnetta, inspiraatiota ja ahaa-elämyksiä. Museokokemus voi puhutella ja koskettaa hyvin henkilökohtaisella tasolla. Samalla museo kuitenkin tarjoaa matalan kynnyksen tilan, joka mahdollistaa oman paikan löytämisen osana suurempaa ilmiötä.

Tänä vuonna museon asiantuntijoista on koottu moniammatillinen työryhmä, jonka avulla pohditaan museotyön ja toimintaympäristön muutosta sekä selvitetään asiakokemusta ja visioidaan tulevaa. Pohdinnassa ovat museon palvelut ja roolit sekä toiminnan suhde digitaalisuuteen, alueellisuuteen, osallisuuteen, asiantuntijuuteen ja moninaisuuteen. Mitä jos museosta tulee kestävän kehityksen aktivisti? Mitä jos nuoret olisivat museon tähtiasiakkaita? Mitä jos museo olisi täynnä taikaa?

Koronapandemian poikkeusolojen jälkeen ajankohtaista on tarkastella myös museon roolia hyvinvoinnin lähteenä. Kaupunginmuseo aloittaa yhdessä kuuden muun suomalaisen museon kanssa asiakastutkimuksen, jolla selvitetään museokokemuksen arvoa sekä käyttäjien kokemaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. 

Helsinki on tänä syksynä lanseerannut tuoreen pormestarin, Juhana Vartiaisen johdolla uuden kaupunkistrategian Kasvun paikka. Osana strategian toimeenpanoa myös kaupunginmuseo huolehtii, että jokaisella helsinkiläisellä on yhteys taiteeseen ja kulttuuriin läpi elämän. Erityisen tärkeää on varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet heille, jotka tarvitsevat enemmän. Lisäksi tulevien vuosien tavoitteena on vahvistaa eri asuinalueiden kukoistusta kulttuurin keinoin. Tässä työssä museolla on merkittävä rooli esimerkiksi auttaa uusia helsinkiläisiä juurtumaan.

Reetta Heiskanen, museonjohtaja, Helsingin kaupunginmuseo

Uusi museonjohtaja esittäytyy

Helsingin kaupunginmuseon uutena museonjohtajana aloitti elokuun lopussa Reetta Heiskanen. Taustaltaan Heiskanen on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, kulttuurintutkimuksen ja taidehistorian tutkintojen lisäksi hän on jatkanut opintoja valtiotieteellisen tiedekunnan puolella yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelmassa. Aiempaa työkokemusta on kertynyt museoalalla ja Helsingin kaupungilla yhteensä yli 20 vuoden ajan. Ennen siirtymistään Helsingin kaupunginmuseoon Reetta Heiskanen työskenteli Suomen arkkitehtuurimuseon väliaikaisena museonjohtajana ja ohjausryhmän jäsenenä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon valmisteluhankkeessa. Kaupunginmuseon työssä yhdistyvät myös hänen työkokemuksensa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä Suomen kansallismuseon organisaatiosta, jossa hän työskenteli muun muassa näyttelysihteerin virassa ja Seurasaaren ulkomuseon tutkijana.

Luottamustehtävissä Reetta Heiskanen toimii parhaillaan Suomen museoliiton hallituksen varapuheenjohtajana sekä Suomen museonjohtajat ry:n hallituksen jäsenenä. 


Maisemat arvoonsa 
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, satoja valtakunnallisesti
merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Alueiden arvot on tutkittu ja tunnustettu, mutta niitä on hyödynnetty vain vähän matkailussa ja
muussa yritystoiminnassa. Aleksis Kiven synnyinmökin pihassa voi pitää kahvitauon ja ammentaa
kulttuurihistoriaa.
Kuva Riitta-Liisa Pettersson

Maa- ja kotitalousnaiset MKN on neuvontajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten aktiivinen,
yli 30 000 jäsenen verkosto. Ammattineuvonnasta vastaa maanlaajuisesti 9 piirikeskusta ja 50
asiantuntijaa. Toiminnan keskiössä on maaseudun kulttuurimaisema. Järjestön toimeenpanema on
valtakunnallinen maisematekokilpailu, jolla kannustetaan ja jaetaan tietoa esimerkillisesti
hoidetuista maisemakohteista.
Kylään maisemaan -hankkeessa tartuttiin kulttuurimaisemien hyödyntämiseen.
Hanketta toteuttivat Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yhteistyössä Pro Agria Etelä-Suomi ry:n ja
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kanssa, joiden -hanketoimijat innostivat
Hämeen ja Uudenmaan maaseutualueiden asukkaita ja yrittäjiä kehittämään oman alueensa
elinvoimaisuutta maiseman avulla. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset.


Perustana kulttuuriympäristön tuntemus
Kulttuuriympäristön hyödyntäminen edellyttää sen tuntemista. Kulttuuriympäristön arvot koetaan
usein kuitenkin haastavina eikä niitä tunnisteta omassa lähiympäristössä tai niiden merkitykseen
herätään vasta silloin, kun ne ovat uhattuina. ”Nostimme esille alueiden paikallisesta
kulttuuriympäristöstä, – maisemasta ja historiasta aihioita, joihin yrittäjät pystyivät tarttumaan ja
joita he voivat jatkojalostaa sykähdyttäviksi tuotteiksi ja palveluiksi”, kertoo kehitysjohtaja Leena
Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Seitsemän veljeksen sielunmaisemassa
Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäisestä
painoksesta. Siihen osuvasti saatiin viime vuonna päivitettyä Seitsemän veljeksen vaellusreitti,
joka vie Aleksis Kiven synnyinmaisemiin ja upeisiin maisemakohteisiin Uudellamaalla.
”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää.”
Näin kirjoitti Aleksis Kivi Jukolan ja Venlan mökin esikuvasta, joka kuvaillaan Seitsemän veljeksen
vaellusreitillä Tuusulassa. Mökki on vain kivenheiton päästä polulta. Jo 1960-luvulla valmistunut
Seitsemän veljeksen reitti kulkee Helsingistä Aleksis Kiven Patsaalta Vantaan, Tuusulan ja
Nurmijärven kautta Hyvinkäälle ja sen varrelle mahtuu arvokkaita maisema-alueita, erämetsää,
taajamaa ja kulttuuria. Pari vuotta sitten paikalliset alkoivat työstää Tuusulan, Nurmijärven ja
Hyvinkään osuuden kunnostamista, ja syntyi opastettu 72 kilometriä pitkä reitti. Mukana iolivat
kunnat, paikalliset yrittäjät, useat yhdistykset ja projektia vetänyt Etelä-Suomen Maa- ja
kotitalousnaisten maisemapalvelut. Vuoden työn jälkeen tämän alueen retkeilyosio avattiin 2019.
Paikallinen yrittäjä Mikko Lamminpää on ollut aktiivinen reitin ja kohteiden suunnittelussa. Hän
isännöi reitin varrelle sijoittuvaa Villa Tammikkoa ja huomasi, että Seitsemän veljeksen reitti on
olemassa, mutta huonosti tunnistettavana. Lamminpää otti kuntaan yhteyttä, jotta reitti saatiin
linjattua selkeämmin. Majoituspalveluja on tarkoitus kehittää mm. rakentamalla varaustupa
retkeilijöiden yöpymistä varten.


Opastaulu kulkee taskussa ja kertoo maisemista
Reitillä kulkeva huomaa pian, ettei mistään löydy opastauluja. Siksi kulkija tarvitsee kännykän,
jonka Citynomadi -sovellus kertoo reitin nähtävyyksistä piipaten ja väristen, kun reitillä on jotain
katsottavaa. ”Voi katsoa, mitä kohteessa on, jos haluaa. Se on opastaulu, joka kulkee taskussa.”
Yksi Seitsemän veljeksen reitin tärkeistä tavoitteista on nostaa arvokkaita maisemia esiin kävelijän
katsottavaksi- siellä kohtaa kauniita jokilaaksoja, erämaametsää ja kaupunkialuetta. Koko ajan
kulttuuri näkyy taipaleen varrella, joka kulkee ”Seitsemän veljestä”-kirjaa sivuavien kohteiden
kautta maalaismaisemassa, metsässä ja asutuksen lomassa. Sovelluksen avulla kävijä löytää
reitiltä kohteita entistä helpommin ja voi tutustua reitin kasveihin, eläimiin ja pinnanmuotoihin, joita
ei ehkä itse huomaa ja joille ei voisi laittaa kylttiä. Sovellus kertoo myös alueen palveluista ja
paikannus kertoo, missä menet. Se on myös ilkivaltavapaa. Reitti ja sovellus avautuivat juuri, kun
korona lisäsi kotimaanmatkailua. Tutustu reittiin osoitteessa http://www.citynomadi.fi
Vuoden 2020 maisematekokilpailun voitti Lenholman haka, joka sijaitsee
Saariston Rengastien varrella Paraisilla. Yksityinen 31 hehtaarin luonnonsuojelualue tarjoaa
suojan monille uhanalaisille lajeille. Pääosaa alueesta on käytetty laidunalueena jo satojen vuosien
ajan. Muutama kilometri ennen Nauvon lossirantaa tie kulkee upean Lenholman haka-alueen läpi.
Jos haluaa nähdä kunnolla satoja vuosia vanhoja tammivanhuksia, tutkia alueen monipuolista
kasvi-, sieni- tai jäkälälajistoa tai vain levähtää katselemaan laiduntavia eläimiä, kannattaa
pysäköidä auto ja varata parituntinen kierrokseen haka-alueen polulla. Läheisillä Sattmarkin
vaelluspoluilla pääsee tekemään pidempiäkin lenkkejä.
”Olen ylpeä siitä, että sukulaiseni ovat päättäneet jo kauan panostaa luontoarvoihin ja rauhoittaa
alueen. On hienoa, että luontopolku on kovassa käytössä, ja että muutkin pääsevät tästä
nauttimaan”, Niklas Reuter sanoo. Muun muassa lintubongarit kulkevat siitä matalikon reunassa
olevalle Lenholman lintutornille. Viime vuonna kävijämäärät kasvoiva ihmisten luontoharrastusten
lisääntyessä pandemian takia. Jos työtä mitataan aikaansaannosten perusteella, Lenholman

haassa suurimman kiitoksen ansaitsevat siellä laiduntavat paraislaisten maatalousyrittäjien lehmät
ja lampaat, joiden ansiosta haka pysyy avoimena.

Reuterin suku on valtuuttanut Niklaksen pitämään huolta perinnemaisemasta. Alueen hoitoon
osallistuvat Paraisten luonnonsuojeluyhdistys, paikallisen ammattiopisto Livian luonnonhoidon
opiskelijat, Suomen Talousseuran neuvonantaja, metsänhoitaja ja Metsähallitus. ”Ilman tätä
emme pystyisi pitämään paikkaa kunnossa. Olemme kaikille toimijoille valtavan kiitollisia.”
Teksti Tiina Makkonen ja Tuula Lehtonen, Maa-ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maallemuuttajan mietteitä
Se kuului takapenkiltä: ”Meille tulee kesäkoti”. Kolmevuotiaan Varpu-tyttären sanat ratkaisivat
asian. Talon ikkunat olivat kurjassa kunnossa. Pokat löytyivät heinikosta. Haisi vanhalta talolta ja
tupakalta. Jotenkin silti kaikki oli kovin ihanaa. Kevätesikot kukkivat pihassa. Hyvin perusteellisten
selvitysten jälkeen kyse oli lopulta tunteesta. Tähän kasvavat meidän perheemme juuret. Näin
meistä tuli Solkullan omistajia kesäkuussa 2013. Kyseessä on noin 7 000 neliömetrin kiinteistö ja
1908 rakennettu talo valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa Raaseporin Pohjassa.
1960-luvulle asti kyläkauppanakin toiminut talo oli säästynyt suuremmilta remonteilta, vaikka oli se
saanut kartanonkeltaisen pystylaudoituksen punamultahirren ja vihreän Jugend-paneelin päälle.
Ostimme siis kesäkodin. Kesäkodin, jonka sähköt poltti ensimmäinen ukkonen ja jonka pieni pelto
kasvoi lupiinia ja koivunvesaa. Kävi kuitenkin niin, että kesän jälkeen tuli syksy ja huomasimme
lepäävämme pimeässä hiljaisuudessa. Sade rauhoitti. Oli hyvä olla, levätä ja hengittää.
Maalämpökaivo porattiin vuoden viimeisenä päivänä kotitalousvähennysten optimoimiseksi.
Solkullasta tuli toinen kotimme.
Talon hankintapäätös oli meille kolmekymppisille oman onnemme sepille iso asia. Siinä pohdittiin,
keitä olemme ja mitä elämässä tavoittelemme (Espoota vai jotain muuta), kaatuvatko pankit ja
miten riskeihin varaudutaan. Kuusi vuotta myöhemmin päätimme siirtää kirjat Lauttasaaresta
Pohjaan eli muuttaa maalle. Loistavaksi tunnettu ja havaittu kyläkoulu oli kuitenkin ratkaiseva
tekijä: paras mahdollinen kasvuympäristö omille rakkaille. Seudun erittäin rikas luonto ja

kulttuurihistoria ovat loppumaton lähde uuden kokemiselle ja oppimiselle. Harrastusmahdolli-
suuksien runsaus on yksi eniten yllättäneistä asioista. Tässä myös Fiskarin aktiivisen kylän
läheisyys vaikuttaa.
Alusta asti oli selvää, että emme modernisoi taloa. Toki kuvittelimme, että pinkopahvit ja tapetit
pitää uusia, mutta kun seinät pestiin ja vähän tavaroita kannettiin sisään, niin kaikki alkoi asettua.
Monta kohtaa oli kuitenkin rempallaan. Työlista on ollut ajoittain ahdistavan pitkä. Vain isompiin
juttuihin on käytetty ammattiapua. Ensimmäinen sellainen oli itse suunniteltu sauna, jonka kamari
on sittemmin palvellut hyvin myös etäkouluna ja etätyöpisteenä. Kun muutimme taloon pysyvästi,
korjattiin ullakkokerros käyttöön, sillä rakentamatonta tilaa oli siellä runsaasti. Kaikki toteutettiin
perinteisten oppien mukaan hengittävästi. Säilyneistä puruista löytyi monia talon historiasta
puuttuneita palasia. Ne ovat nyt aarteitamme. Kaikki mahdollinen vanha säästettiin koskematto-
mana ikäkaudesta riippumatta. Kotimme onkin orgaanisesti muodostunut sekoitus eri aikakausia ja
tyylejä. Niin on paras – ekologisuus on meille tärkeää.
Taloon maalla kuuluvat puutarha ja eläimet. Aloitimme kasveista. Jonna halusi ja sai suuret
hyötypuutarhat. Pitäähän sitä pystyä perhe ruokkimaan kriisin tulleen. Vanhaan navettaan laitettiin
ensimmäisenä koronapuhdetyönä kanala. Kanat ovatkin hauskaa seuraa, tulevat pihalla vastaan.
Minä harrastan puita – hedelmälajikkeet mukaan luettuna Solkullassa on jo ainakin 90 lajia/lajiketta.
Harrastusta seuraavat lähituntumalta valkohäntäkauriit, hedelmäpuutarhan osalta tosin Riistakes-
kuksen sponsoroiman riista-aidan takaa.
Raasepori on nyt muuttovoittoinen kunta. Muuttoa rajoittaa odotukset täyttävien kotien määrä.
Aihioita kyllä riittää. Itse laittaminen on se työläämpi tapa, eikä edes kovin halpa. Toisaalta
lopputuloksesta tulee mieleinen, ehkä jopa ylpeyden aihe. Näin meillä. Työ ja elo jatkuu.


Immo Aakkula – vaalii kulttuuriperintöä Kansallisarkiston hallintojohtajana.
Immo Aakkula on Suomen kulttuuriperinnön säätiön entinen asiamies ja Tuki ry:n entinen sihteeri.

Muuriankkuripostia syksyllä 2021


Hyvä yhdistyksen jäsen ja kulttuuriperinnön ystävä!

Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry perustettiin vuonna 1984 Säätytalolla pidetyssä
tilaisuudessa nimekkäiden perustajajäsenten toimesta. Yhdistyksen sääntöjen 2 §:n
mukaan tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Sen saavuttamiseksi
yhdistys pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnön arvosta edistämällä
alan valistustoimintaa, jossa työssä näkyvimpänä välineenä on ollut Muuriankkurijäsenlehti.
Lehti oli alkuaan vaatimaton moniste, mutta on vuodesta 2010 ollut 30- 32 sivuinen
värikuvia sisältävä painettu julkaisu. Lehteä on toimitettu vapaaehtoisvoimin, eikä
kirjoituspalkkioitakaan ole maksettu. Siitä huolimatta lehden kustantaminen on tullut Tuki
ry:lle tänä syksynä ylivoimaiseksi, sillä yhden numeron taitto-, painatus- ja postituskulut
ovat n. 3500€ ja kahden numeron tietysti kaksinkertaiset. Jäsenmaksuja on
kertynyt vuosittain noin 5000-6000€, tänä vuonna vain noin 2600€. Ympäristöministeriö
on myöntänyt tukea aiemmin 2000 euroa vuodessa, viime ja tänä vuonna vain 1000€ ,
joten kulut ovat olleet käytettäviä varoja selvästi suuremmat. Huono taloustilanne on ehkä
pandemiastakin johtuvaa, sillä toimintaa on ollut niukasti, eikä uusia jäseniä ole juurikaan
saatu ja vanhoja jäseniä on poistunut.
Tilanne oli aavistettavissa jo vuoden alussa, joten Muuriankkuri 1/2021 oli runsaasti
edellisiä laajempi lehti siinä määrin kuin postimaksut sallivat. Nämä maksut ovat vuosi
vuodelta nousseet lisäten tuntuvasti kustannuksia, ja siksi tämä syksyn 2021 Muuriankkuri
ilmestyy sähköisenä versiona sekä monistettuna kirjeenä vain niille jäsenille, joilla ei ole
sähköpostia. Toivomme ensi vuonna voivamme palata normaaliin kahden numeron
ilmestymisrytmiin, mutta se edellyttää ratkaisevaa taloudellisen tilanteen kohentumista –
johon jokainen jäsen voi omalta osaltaan vaikuttaa!
Tuo lisää jäseniä yhdistykseemme, mieti ja houkuttele mahdollisia yhteisöjäseniä ja
huolehdi jäsenmaksuista, niin toimintamme pääsee vauhtiin. Lähetä myös omia ideoitasi
toimintamme kehittämiseen.
Jussi Heinämies, puheenjohtaja

Kutsu syyskokoukseen
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n syyskokous pidetään Töölön kirjaston Waltari-salissa
tiistaina 14.12.2021 klo 17.00 – 18.00. Kirjaston osoite on Topeliuksenkatu 6, Helsinki.
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat :

  • Kokouksen avaus, laillisuus ja järjestäytyminen
  • seuraavan toimintakauden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio, yhdistyksen
    jäsenmaksujen suuruus, hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot
  • erovuorossa vuoden 2021 lopussa olevien puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten
    toteaminen sekä puheenjohtajan ja uusien jäsenten valitseminen vuosiksi 2022-23.
  • kahden toiminnantarkastajan ja heille varamiesten valitseminen,
  • kokouksen päättäminen
    Kokouksen jälkeen klo 18.00 historioitsija Iisa Aaltonen esittelee uutta julkaisua
    Ivan Timiriasew: Helsinkiläinen valokuvaaja, Parvs & Helsingin kaupunginmuseo, 2021
    ja Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen kertoo kirjastaan Ruiskumestarin
    talon historiaa, Helsingin kaupunginmuseo 2021.
    Tilaisuus on avoin kaikille – tuo tuttavasikin mukaan – tervetuloa!

Vierailu Kansallisarkiston näyttelytilaan 9.12.2021 klo 15
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry järjestää yhdistyksen jäsenille opastetun vierailun ViaporiSuomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 –näyttelyyn, os. Rauhankatu 17.
Näyttely esittelee Viapori-Suomenlinnan historiaa ja siellä on esillä Kustaa III:n sodan aikaista
esineistöä ja tilannekarttoja sekä asiakirjoja. Tilaisuus on jäsenille maksuton, mutta vaatii
ennakkoilmoittautumisen puheenjohtajalle jussiheinamies@gmail.com. Mukaan mahtuu 10
ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tervetuloa!


Kesäajan kuulumisia – Tuki ry:n kevätkokous
Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 15.6.2021 Arkkitehtuurimuseossa, joka perustettiin vuonna 1956. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1899 Tieteellisten
seurain taloksi. Rakennus on ollut myös Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen käytössä.
Kokous hyväksyi edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Keskustelua käytiin
erityisesti yhdistyksen lisärahoituksesta. Läsnä oli 12 jäsentä.
Edelliseen liittyen: Muistitko maksaa jäsenmaksun 30 euroa – sillä toimitetaan Muuriankkuri ja
järjestetään muutakin toimintaa! Tilinumero FI52 8000 1001 8198 05


Kotiseutupäivät Oulussa
Yhdistyksemme on Suomen Kotiseutuliiton jäsen ja puheenjohtajamme Jussi Heinämies oli
mukana 12.-15.8.2021 Oulussa pidetyillä kotiseutupäivillä sekä Suomen Kotiseutuliiton
vuosikokouksessa. Läsnä oli runsaasti kotiseututyöstä ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden
järjestöjen ja yhteisöjen edustajia ympäri Suomea. Päivien teemana oli tänä vuonna kulttuuri-ilmaston muutos. Keskusteluissa todettiin mm. opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla oleva
kulttuuriperintöstrategia – jota Tuki ry:n tulisi myös mahdollisuuksien mukaan seurata.

Ryhmävierailu näyttelyyn Kansallisarkistossa

Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry järjestää yhdistyksen jäsenille opastetun ryhmävierailun 

Viapori-Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 -näyttelyyn

Kansallisarkiston näyttelytilaan 1.12.2021 klo 17.

Tilaisuus on jäsenille maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen puheenjohtajalle jussiheinamies@gmail.com. Mukaan mahtuu 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tervetuloa!

Tervetuloa!

Paikka: Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, Helsinki

Tuki ry:n jäsenkirje 1/2021

15.5.2021

Jäsenkirje 1/2021

Hyvät Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n jäsenet
Yhdistyksen toimintavuosi 2021 on käynnistynyt hyvin varovaisissa ja hiljaisissa merkeissä koronapandemian tilannetta seuratessa ja huomioon ottaessa. Hallitus on kuitenkin kokoontunut kuukauden välein ja toimintaa on saatu hiljalleen käyntiin pandemian sallimissa rajoissa. Yhdistyksen edustajat ovat myös kirjoitelleet ahkerasti lehtien yleisönosastoille ja osallistuneet kulttuuriperinnön suojelua koskevaan keskusteluun. Tässä jäsenkirjeessä kerrotaan kesäkuussa järjestettävästä yhdistyksen kevätkokouksesta sekä elokuussa ja syyskuussa järjestettävistä retkistä Etelä-Karjalaan ja Viroon.

Yhdistyksen kevätkokous
Kevätkokous järjestetään tiistaina 15.6.2021 Suomen Arkkitehtuurimuseossa klo 17 alkaen. Ennen kokousta klo 16.30 museon edustaja esittelee museon toimintaa ja tulevia hankkeita. Samalla kuulemme nykyisen museorakennuksen historiasta. Kokouksen jälkeen klo 18 on mahdollisuus tutustua museon näyttelyyn. Kokoustilaan mahtuu 20 henkeä, joten pyydämme ennakkoon ilmoittautumista puheenjohtajalle (jussi.heinamies@gmail.com). Paikalla kahvi/ teetarjoilu ja pientä purtavaa. Otathan mukaan oman suu-nenäsuojuksen.

Kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat sääntöjen mukaiset asiat:

▪          Hallituksen antama toimintakertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajien kertomus vuodelta 2020

▪          Toimintakertomuksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille

▪          Vuoden 2021 alussa erovuorossa olevien hallituksen jäsenten toteaminen

Lisäksi keskustelemme tulevan syksyn toiminnasta. Museot ja näyttelyt ovat toivottavasti siihen mennessä jo avautuneet ja kokoontumisrajoitukset purettu.

Kokouspaikka sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungissa osoitteessa Kasarmikatu 24. Paikalle tuleminen julkisilla käy hyvin esimerkiksi raitiovaunulla 10 ja bussilla 24. Tarkemmat ohjeet saapumiseen esimerkiksi omalla autolla tai liikuntarajoitteisille löytyvät osoitteesta: https://www.mfa.fi/tule-meille/

Kotimaan kesäretki Luumäelle ja Lappeenrantaan
LÄHDE LAPPEENRANTAAN…

iloiseen karjalaiseen lehmusten kaupunkiin Saimaan rannalla 5.8.2021.

Tutustumme kaupungin mielenkiintoiseen historiaan raja- ja ratsuväkikaupunkina mm. ratsuväkimuseossa sekä viipurilaisten arkkitehtien Uno Ullbergin ja Juho Lankisen näyttelyihin. Lappeen Marian kirkossa tutustumme harvinaiseen kirkkopuuarkkitehtuuriin eli kaksinkertaiseen kahtamoiseen, Käymme myös presidentti Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä Luumäellä.

Matkan hinta on 100€ sisältäen matkan Seppälän bussilla, pääsyliput, opastuksen, lounaan Upseerikerholla ja kaksi kahvia. Matka toteutuu, mikäli vähintään 25 henkeä on lähdössä.

Lisätietoja ja iImoittautumiset 7.7.2021 mennessä: Leena Eerolalle sähköposti leenak.eerola@gmail.com tai tekstiviesti 0503540663. Matka pyydetään maksamaan samaan päivämäärään mennessä yhdistyksen tilille: Danske Bank FI52 8000 1001 8198 05.

Kulttuuriperinnön Tuen matka Viroon siirretty syksyyn
Koronaviruksesta johtuen on perinteinen ulkomaanmatka päätetty siirtää syksyyn 2.-5.9. 2021. Ohjelma on säilynyt pitkälti entisellään, ja siihen voi tutustua tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla https://kulttuuriperinnontuki.com/2020/08/17/yhdistyksen-matka-viroon-3-6-9-2020/.  

Myös ilmoittautumisohjeet löytyvät ohjelmasta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot sähköpostitse  liisi.vasama@myholidays.fi tai puhelimitse 0440219559. Matka järjestyy koronatilanteen salliessa.

Jäsenyys ja jäsenmaksut 2021
Hallitus muistuttaa yhdistyksen jäseniä maksamaan jäsenmaksunsa ensi tilassa, jos sitä ei ole vielä vuodelle 2021 tehnyt – tämä ei tietenkään koske ainais- ja kunniajäseniä. Jäsenmaksut ovat välttämättömät pitääksemme yhdistyksen toiminnan rullaamassa ja ennen kaikkea pystyäksemme tekemään Muuriankkuri-lehteä, jonka vuoden 2021 ensimmäinen numero ilmestyy touko-kesäkuun vaihteessa ja lähetetään postissa jäsenille.

Jos et vielä jäsenmaksua ole suorittanut, voit sen tehdä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen tilille Danske Bank FI52 8000 1001 8198 05 mahdollisimman pian. Tarkemmat ohjeet jäsenmaksusta löytyvät yhdistyksen Internet-sivuilta osoitteesta: https://kulttuuriperinnontuki.com/jasenyys/ Jos olet epävarma, oletko maksanut jäsenmaksun, asiaa voi tiedustella Liisa Larjamolta: liisa.larjamo@welho.com

Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara, niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Jos tunnet kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita ystäviä tai sukulaisia, houkuttele ihmeessä heidätkin mukaan toimintaan. Jos haluat tehdä enemmän yhdistyksen eteen, löytyy sen parista aina tekemistä aktiivisille henkilöille. Erityisesti nyt on yhdistyksellä kova tarve uudistaa toimitsijakenttäänsä ja se etsii tällä hetkellä niin taloudenhoitajaa kuin Muuriankkurin toimitussihteeriä – jos olet kiinnostunut näistä tai joistain muista toimista tai tunnet jonkun, joka voisi olla kiinnostunut, ilmianna itsesi esimerkiksi puheenjohtajalle, nykyiselle taloudenhoitajalle Liisa Larjamolle tai päätoimittaja Liisa Tarjanteelle (tarjannel@gmail.com).

Muuriankkurilaatat
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki jakaa Muuriankkuri-laattoja huomionosoituksena tahoille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista. Seuraavan Muuriankkuri-laatta luovutetaan Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevalle Pikkupalatsille koronatilanteen salliessa kesällä. Hallitus on kokouksessaan 21.4.2021 päättänyt myöntää seuraavat Muuriankkuritunnukset Jokioisten museoradalle ja Loviisan kappelille.

Pyydämme edelleen jäsenistöltä ehdotuksia ja kommentteja sopivista huomionosoituksen arvoisista kohteista. Ehdotuksia perusteluineen voi lähettää puheenjohtajalle tai sihteerille.

Tuki ry:n jäsenyys
Tule mukaan ja tuo ystäväsikin! Toivotamme tervetulleiksi yhdistyksemme uudet jäsenet! Jäseneksi voi liittyä lähettämällä sähköpostiviestin yhdistyksen soitteeseen yhdistys@kulttuuriperinto.org Toimintaamme voi tutustua netissä www.kulttuuriperinnontuki.com

Osoitteenmuutokset ja puuttuvat sähköpostiosoitteet voi ilmoittaa sihteeri@kulttuuriperinto.org

Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n hallitus

PS. Suomen Kotiseutuliiton toiminnasta
Yhdistyksemme on Suomen Kotiseutuliiton jäsen. Sen toiminnasta kiinnostuneita innostetaan käymään heidän nettisivuillaan www.suomenkotiseutuliitto.fi, minne kausittain päivitetään heidän tapahtumiaan.

Ystävällisin terveisin,
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry
Sihteeri Merja Pylkkänen

Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n syyskokous 2020

Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n syyskokous pidetään torstaina 26.11. klo 19.00 Sinisen Huvilan kahvilassa osoite Linnunlauluntie 11.
 Kokousta ennen alkaen klo 18.00 Sinisen huvilan omistaja Jorma Helenius kertoo huvilan kunnostuksesta. Sen jälkeen klo 18.30 Elina ja Mikko-Olavi Seppälä esittelevät uutta kirjaansa ”Suomen kultakausi”.
Tilaisuudessa on tarjolla kahvia/ teetä ja pientä purtavaa. Paikalle mahtuu 20 henkeä, joten ennakkoilmoitus osallistumisesta toivotaan: jussiheinamies@gmail.com          

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat:
◆ Kokouksen avaus, laillisuus ja järjestäytyminen;
◆ Kevätkokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
◆ Seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
◆ Yhdistyksen jäseniltä perittävien jäsenmaksujen suuruus; 
◆ Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot; 
◆  Erovuorossa olevien yhdistyksen hallituksen jäsenten valitseminen 1.1.2021 alkavaksi toimikaudeksi. Yhdistykselle valitaan myös kaksi hallituksen jäsentä kahden ilmoitettua esteestään toimia hallituksessa vuonna 2021.
◆ Kahden toiminnantarkastajan ja heille varamiesten valitseminen
◆  Kokouksen päättäminen