Suhde kulttuuriperintöön on tärkeä sivistyksen mittari
Muistin jälkiä historiamme eri vaiheista on syytä varjella.
Julkaistu: 14.3. 2:00

PAULIINA LATVALA-HARVILAHTI toivoi (HS Mielipide 11.3.) sivistyksen, kulttuurisen muistin ja kansalaisvaikuttamisen yhteyttä. Lapinlahti on tähän monestakin näkökulmasta oiva esimerkki. Paikka sitoo muistiamme sairaalaperinnön syntyyn, arkkitehtuurin merkitykseen sekä kirjallisuutemme vaikuttajiin aina Aleksis Kivestä lähtien.
Ympäri Suomea on lukuisia samanlaisia kohteita, tosin luonnollisesti huomattavasti vähemmän kuin useissa vanhoissa sivistysmaissa. Eikö sitä suuremmalla syyllä tule varjella näitä muistin jälkiä ja tarinoiden kertojia historiamme eri vaiheista?
Kansalaiset ovat jo usean vuosikymmenen ajan olleet tässä tavallaan eturintamassa. Ilman joskus raivokkaitakin kansalaisliikkeitä ei olisi jäljellä esimerkiksi vanhaa Tamperetta, vanhaa Turkua ja Helsingin Käpylää.
Suomen ratifioima Faron yleissopimus painottaa juuri kansalaisvaikuttamisen merkitystä. Meilläkin korostetaan kansalaisten ja kuntalaisten osallistumisen merkitystä. Se on usein kuitenkin hyvin näennäistä ja vaillinaista.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ uudistetaan parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöä. Tarkoitus on antaa kansalaisille entistä painavampi rooli rakentamisessa ja kaavoituksessa.
Tätä mittavampi ja kattavampi hanke kansalaisvaikuttamisen keinoista on vireillä oikeusministeriössä. Osallistuva ja osaava Suomi -hankkeessa tavoitteena on tuoda demokratia ja osallisuus toimintatapana julkishallinnon toiminnan keskiöön. Tarkoituksena olisi demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden ja viranomaisten avoin toiminta, jossa kansalaiset ja järjestöt otetaan vuorovaikuttajina reilusti mukaan päätöksentekoon.
On tavallaan herätty siihen, että yhteiskuntaa ja ympäristöä rakennetaan ja säilytetään kuntalaisille, kansalaisille. Kuitenkin lähtökohtana tulisi olla kansalaisten ja eri järjestöjen näkökulma, johon asiantuntija tuo omaa tietämystään. Nyt eri järjestöjen tulisi erikseen tai yhdessä toimia aikaisempien kansalaisliikkeiden tapaan.
Paikkakuntalaiset tuntenevat parhaiten menneisyytensä ja historiansa kertomukset ja niiden valtakunnallisen merkityksen niin rakennusperinnön kuin kirjallisen ja muun sivistyslohkonkin kannalta. Sivistyksen yksi mittari on menneisyyden tunteminen, ja siltä pohjalta ponnistaa myös kohti uutta ja parempaa maailmaa.
AIVAN ajankohtaisena on paljon puitu terveydenhuolto. Katsotaan menneeseen eikä tehdä enää samoja virheitä. Lapinlahden sairaala on tästä hyvä peilikuva.

Pirkko Metsäranta
kunniajäsen
Matti Metsäranta
hallituksen jäsen, Suomen kulttuuriperinnön tuki ry