Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry
Främjandet av Kulturarvet i Finland rf
Säännöt

1 §
Nimi, kielisyys ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry, Främjandet av
Kulturarvet i Finland [Yhdistys]. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen.
Sen kotipaikka on Helsinki.

2 §
Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuriperintöä edistämällä sen tutkimusta, suojelua, kestävää käyttöä ja hoitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi yhdistys pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnön arvoista edistämällä alan valistustoimintaa.

3 §
Kulttuuriperinnön määritelmä

Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä
– kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, rakennelmia, pihapiirejä, puistoja ja puutarhoja;
– kiinteitä muinaisjäännöksiä ja historiallisia muistomerkkejä ympäristöineen, kulkureittejä ja kohtaamispaikkoja;
– kulttuurihistoriallisesti arvokasta irtaimistoa ja käyttöesineitä sekä yksittäisiä taide-esineitä ja kokoelmia;
– perinteisen maankäytön muodostamia maisemakokonaisuuksia tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemia, niiden luontotyyppejä sekä kasvi- ja eläinlajeja;
– kotieläinten ja viljelykasvien maatiaisrotuja ja -lajikkeita;
– aineetonta kulttuuriperintöä, jota ovat ennen kaikkea ihmisten elämäntapoihin, työntekoon, rakentamiseen ja alueiden käyttöön liittyvät perinteiset taidot ja tiedot.

4 §
Toimintamuodot

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan omin hankkein sekä toimimalla läheisessä yhteistyössä muiden suomalaisten, naapurimaiden ja kansainvälisten kulttuuriperinnön vaalimista edistävien järjestöjen
kanssa.
Kulttuuriperinnön vaalimiseksi Yhdistys voi
– tehdä aloitteita ja esityksiä kulttuuriperinnön suojelemiseksi;
– harjoittaa julkaisutoimintaa sekä muuta tiedotus- ja valistustoimintaa;
– järjestää talkoita ja seminaareja;
– myöntää stipendejä ja avustuksia;
– toimia muutoinkin siten, että se herättää innostusta ja kiinnostusta kulttuuriperinnön suojeluun, hoitoon ja kestävään käyttöön.
Yhdistys harjoittaa yhteistoimintaa muiden kulttuuriperinnön suojelusta kiinnostuneiden yhdistysten kanssa.

Yhdistys voi liittyä jäseneksi kansainvälisiin kulttuuriperinnön
suojelua edistäviin järjestöihin.

Yhdistyksen hallitus voi tehdä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön tai muun yhdistyksen tarkoitusperiä edistävän säätiön tai järjestön kanssa erillisen yhteistyösopimuksen, jossa yksilöidään yhteistyön muodot.

5 §
Huomionosoitukset

Yhdistys voi myöntää Muuriankkuri-huomionosoituksen sellaiselle yksityiselle henkilölle, yhdistykselle tai muulle juridiselle henkilölle, joka on edistänyt huomattavalla tavalla Suomen kulttuuriperinnön vaalimista. Jos tällainen huomionosoitus on annettu tietyn kulttuuriperintökohteen vaalimisesta, on suotavaa, että omistaja on valmis näyttämään kohdettaan ja kertomaan siitä yleisölle tiettyinä erikseen sovittavina aikoina. Huomionosoitusta myönnettäessä on mahdollista antaa ohjeita ja toivomuksia kohteen hoidon edelleen kehittämisestä.

Tarkemmat määräykset annetaan tarvittaessa erityisessä Muuriankkuri-ohjesäännössä, jonka Yhdistyksen yleiskokous hyväksyy.

Yhdistys pitää luetteloa Muuriankkuri-huomionosoituksen saaneista ja tallentaa myöntämisen perustelut ja niihin mahdollisesti sisältyneet kehittämisehdotukset.

Perustelluista syistä Muuriankkuri-tunnustus voidaan vaatia palauttamaan Yhdistykselle.

6 §
Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
– periä maksuja järjestämistään tilaisuuksista;
– järjestää maksullista tarjoilua omissa tilaisuuksissaan;
– myydä kannatustuotteita;
– järjestää keräyksiä ja arpajaisia asianmukaisin luvin;
– hakea ja vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistys voi omistaa ja hallinnoida kiinteää omaisuutta.
Yhdistys ei tavoittele toiminnassaan voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua sen toimintaan osallisille.

7 §
Alueelliset toimintamuodot

Yhdistyksellä voi olla paikallisia rekisteröimättömiä toimintayksiköitä (Toimintayksikkö) tai rekisteröityjä paikallisosastoja (Paikallisyhdistys)
Toimintayksiköt toimivat hallituksen valvonnan alaisina. Toimintayksiköiden ja paikallisyhdistysten toimintamuotojen tulee edistää Yhdistyksen tavoitteita. Toimintayksiköt voivat tehdä toimialueellaan kulttuuriperinnön vaalimiseen tähtääviä aloitteita ja toimenpiteitä siten kuin maan tapa ja lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden.
Yhdistyksen hallitus vahvistaa Toimintayksiköiden
johtosäännön. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jonkun rekisteröidyn yhdistyksen Paikallisyhdistykseksi saatuaan tiedoksi yhdistyksen säännöt.
Yhdistyksen jäsenet tai paikalliset kulttuuriperinnön vaalimisesta kiinnostuneet henkilöt voivat muodostaa itsenäisinä järjestöinä toimivia Paikallisyhdistyksiä Yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Yhdistys ja sen paikallisyhdistykset ylläpitävät säännöllisesti yhteyttä toisiinsa, ja Paikallisyhdistykset lähettävät Yhdistykselle vuosittain toimintakertomuksensa.

8 §
Jäsenet ja jäsenmaksut

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen kulttuuriperinnön vaalimisesta kiinnostunut luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö.
Yhdistyksellä on
henkilöjäseniä, jotka maksavat vuosittaisen jäsenmaksun tai kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun.
paikallisyhdistyksiä;

– tukijäseniä, jotka maksavat vähintään vuosittain määrättävän tukimaksun;
yhteisöjäseniä, jotka maksavat vuotuisen tukimaksua vastaavan tai sitä suuremman jäsenmaksun ja
kunniajäseniä
Jäsenmaksujen suuruudesta päättää erikseen eri jäsenryhmille yhdistyksen syyskokous vuosittain. Opiskelijoille ja henkilöjäsenten perhejäsenille voidaan vahvistaa alennettu jäsenmaksu.

Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai on toiminut yhdistyksen toimintaperiaatteiden vastaisesti, voidaan erottaa. Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.

9 §
Kunniajäsenet

Yhdistys voi kutsua jäsenistöönsä kunniapuheenjohtajan ja kunniajäseniä. Päätöksen kunniajäsenyydestä tekee Yhdistyksen yleiskokous hallituksen esityksestä. Yhdistys pitää luetteloa kunniajäsenistään

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, jonka katsotaan huomattavalla tavalla edistäneen yhdistyksen toimintaa ja Suomen kulttuuriperinnön vaalimista.

Kunniapuheenjohtajia on kerrallaan vain yksi elossa oleva henkilö. Poikkeuksellisista syistä voidaan valita useampi kunniapuheenjohtaja.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on edistänyt huomattavalla tavalla Suomen kulttuuriperinnön vaalimista toiminnallaan Yhdistyksessä. Erityisistä syistä voidaan kutsua myös muu sellainen henkilö, joka on edistänyt Suomen kulttuuriperinnön vaalimista siinä muodossa kuin Yhdistyksen säännöt määrittelevät.
Kunniajäseniä voi olla kerrallaan yksi tai useampia.

10 §
Jäsenten oikeudet

Jäsenillä on oikeus jäsenmaksua vastaan saada Yhdistyksen jäsenlehti, mikäli sellaista julkaistaan. Jäsenet saavat hankkia Yhdistyksen tuotteita ja palveluita jäsenhintaan. Jäsenillä on etuoikeus osallistua Yhdistyksen tapahtumiin sekä hankkia Yhdistyksen palveluita ja tuotteita. Kunniajäsenellä on maksutta jäsenelle kuuluvat oikeudet.

Yhdistyksen tukijäsen saa niin halutessaan nimensä tukijäsenlistaan, jota julkaistaan sopivissa yhteyksissä. Tukijäsenille voidaan vahvistaa myös muita etuja.

11 §
Hallitus

Yhdistyksellä on hallitus, jota johtaa kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja. Hänen lisäkseen hallitukseen kuuluu viidestä seitsemään muuta jäsentä. Jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi siten, että puolet jäsenistä on erovuoroisia kerrallaan.

Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kaksivuotiskaudeksi. Tämä sääntö ei koske hallituksen puheenjohtajaksi valittavaa entistä hallituksen jäsentä.

12 §
Hallituksen järjestäytyminen ja kokoontuminen

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeriksi voidaan valita myös hallituksen ulkopuolinen henkilö. Jokaiselle hallituksen jäsenelle pyritään määrittelemään oma vastuualueensa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme muuta jäsentä.

Video- tai vastaavassa yhteydessä oleva hallituksen jäsen katsotaan olevan läsnä kokouksessa.

Yksittäisen, kiireellisen asian ratkaisemiseksi hallitus voi pitää ns. puhelinkokouksen, jossa jäsenet ilmaisevat kantansa puheenjohtajalle puhelimessa tai sähköisesti.

Kaksi hallituksen jäsentä voi vaatia puheenjohtajaa kutsumaan hallituksen koolle.

13 §
Muut toimielimet

Hallitus voi asettaa toimikuntia valmistelemaan ja hoitamaan hallituksen toimivaltaan kuuluvia tehtäviä Toimikunnissa voi olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tai se voi olla kokonaan hallituksen ulkopuolisista koottu. Päättäessään näistä toimielimistä hallitus antaa niille toimintavaltuudet ja määräajan.
14 §
Toimihenkilöt

Hallitus voi kiinnittää yhdistyksen palvelukseen toiminnanjohtajan sekä muita tarpeellisia toimihenkilöitä määräajaksi tai toistaiseksi. Heidän
palkkauksestaan ja työsuhteen ehdoista sopii hallitus.

15 §
Tili- ja toimintakausi

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilit ja toimintakertomus on annettava helmikuun aikana toiminnantarkastajille, joiden on annettava kertomuksensa hallitukselle viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

16 §
Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksellä on syyskokous, joka pidetään loka-marraskuussa sekä kevätkokous, joka pidetään viimeistään kesäkuun 15. päivä. Tarvittaessa yhdistys voi kokoontua ylimääräisiin kokouksiin.
Yhdistyksen yleiskokouksen kutsuu koolle hallitus. Yhdistyksen sääntömääräisistä kokouksista ilmoitetaan Yhdistyksen jäsenlehdessä sekä ylimääräisistä yleiskokouksista kullekin jäsenelle kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen sekä lisäksi yhdistyksen kokouksen niin päättäessä sen määräämässä lehdessä. Kokouksista on ilmoitettava vähintään viikkoa ja korkeintaan kuukautta ennen kokousta. Vähintään kymmenen jäsentä tai 1/10 yhdistyksen jäsenistä voi vaatia pidettäväksi ylimääräisen kokouksen.

Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus ja yksi ääni, Paikallisyhdistyksellä on kuitenkin 5 ääntä.

Muutokset yhdistyksen sääntöihin käsitellään yleiskokouksessa. Asian käsittely voidaan siirtää seuraavaan yleiskokoukseen, jos vähintään 10 jäsentä sitä toivoo.

Sääntöjen muutosesityksestä on ilmoitettava yleiskokouksen kokouskutsussa.

17 §
Syyskokous

Syyskokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
2. yhdistyksen jäseniltä perittävien jäsenmaksujen suuruus;
3. hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot;
4. erovuorossa olevan yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten
valitseminen tammikuun 1. päivänä alkavaksi toimikaudeksi;
5. kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä valitseminen seuraavaksi toimintakaudeksi.

18 §
Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. hallituksen antama toimintakertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajien kertomus;
2. toimintakertomuksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille;
3. niiden hallituksen jäsenten toteaminen, jotka seuraavan vuoden alussa ovat erovuorossa.

19 §
Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallitus voi määrätä nimenkirjoittajaksi yhdistyksen muunkin luottamus- tai toimihenkilön.

20 §
Yhdistyksen lakkaaminen

Yhdistyksen purkautuessa ovat sen varat luovutettava Yhdistyksen tarkoitusperiä toteuttavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samalla tavalla kuin Yhdistyksen purkautuessa.
21 §
Sääntöjen voimaanastuminen

Nämä säännöt on hyväksytty Yhdistyksen yleiskokouksessa 11.6.2011. Ne kumoavat aiemmin käytössä olleet säännöt ja yleiskokouksen päätökset kunniajäsenistä ja Muuriankkuri-huomionosoituksesta. Säännöt astuvat voimaan heti, kun ne on asianmukaisesti rekisteröity ja vahvistettu.

 

Stadgar
§ 1
Namn, språk och hemort
Föreningens namn är Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry, Främjandet av Kulturarvet i Finland rf [Föreningen].
Föreningen är finsk- och svenskspråkig. Dess hemort är Helsingfors.
§ 2
Syfte
Föreningens syfte är att värna om det finska kulturarvet genom att främja forskning därom samt att skydda, hållbart nyttja och vårda det finska kulturarvet. För detta ändamål strävar föreningen att öka finländarnas medvetande om kulturarvsvärden genom att främja upplysningsverksamhet på området.
§ 3
Definition av kulturarvet
Med kulturarv avses i detta sammanhang kulturhistoriskt värdefulla byggnader, konstruktioner, gårdstun, parker och trädgårdar, fasta fornlämningar och historiska minnesmärken inklusive miljöer, gångstråk och mötesplatser, kulturhistoriskt värdefullt lösöre och bruksföremål samt enstaka konstverk och samlingar, kulturlandskap utformade genom traditionellt bruk eller på annat sätt kulturhistoriskt värdefulla landskap, naturtyper samt växt- och djurarter i dessa landskap; husdjur av lantras och kulturväxter av lantsort; immateriellt kulturarv, hänförbart framför allt till människornas traditionella färdigheter och kunskaper som präglas av levnadsvanor, arbete, byggande och nyttjandet av miljöer.
§ 4
Verksamhetsformer
Föreningen förverkligar sina syften genom egna projekt samt genom nära samarbete med övriga finska organisationer, organisationer i grannländerna och internationella organisationer som främjar värn av kulturarvet. För värn av kulturarvet kan Föreningen ta initiativ och föreslå åtgärder för att skydda kulturarvet; driva publicistisk verksamhet samt annan informations- och upplysningsverksamhet; anordna arbetsgillen och seminarier; bevilja stipendier och bidrag; även på annat sätt verka så att åtgärderna väcker entusiasm och intresse för att skydda, vårda och varaktigt bruka kulturarvet. Föreningen utövar samfälld verksamhet med andra föreningar intresserade av att skydda kulturarvet. Föreningen kan ansluta sig som medlem i internationella föreningar som främjar skyddandet av kulturarv. Föreningens styrelse kan ingå ett separat samarbetsavtal med Stiftelsen för Kulturarvet i Finland, alternativt med annan stiftelse eller organisation som främjar föreningens syften, i vilket avtal formerna för samarbetet specificeras.
§ 5
Utmärkelser
Föreningen kan bevilja Murankare-utmärkelsen till sådan privatperson, förening eller annan juridisk person som på ett betydande sätt har främjat värnandet och vården av kulturarvet i Finland. Ifall en dylik utmärkelse har givits för värn av ett specifikt kulturarvsobjekt är det önskvärt att ägaren förbinder sig att förevisa och presentera objektet för allmänheten under vissa skilt överenskomna tider. I samband med beviljandet av utmärkelsen kan Föreningen ge anvisningar samt uttrycka önskemål beträffande objektets fortsatta utveckling.
Vid behov ges noggrannare anvisningar i det särskilda Murankare-reglementet som godkänns på Föreningens allmänna möte.
Föreningen uppgör förteckning över mottagarna av Murankare-utmärkelser och uppbevarar dokumentation över motiveringar för beviljandet och förslag om vidare utveckling som eventuellt ingått däri.
Föreningen kan med motiverad orsak kräva återbäring av utmärkelsen.
§ 6
Finansiering
För att stöda verksamheten kan Föreningen uppbära avgifter för de evenemang som Föreningen anordnar; arrangera servering mot avgift på egna tillställningar; sälja produkter till stöd för sin verksamhet; anordna insamlingar och lotterier enligt vederbörligt tillstånd; ansöka om och ta emot bidrag samt ta emot gåvor och testamenten.
Föreningen kan äga och förvalta fast egendom.
Föreningen eftersträvar icke vinst av verksamheten eller annan omedelbar ekonomisk förmån för delaktiga i verksamheten.
§ 7
Regionala verksamhetsformer
Föreningen kan ha regionala oregistrerade verksamhetsenheter [Verksamhetsenhet] eller registrerade lokalavdelningar [Lokalförening]. Verksamhetsenheterna är underställda kontroll av styrelsen. Verksamhetsformerna för verksamhetsenheterna och lokalföreningarna skall främja Föreningens syften. Verksamhetsenheterna kan på sitt verksamhetsområde framlägga initiativ om vård av kulturarvet samt vidta åtgärder för detsamma i den mån landets sed och lagstiftning medger.
Föreningens styrelse stadfäster Verksamhetsenheternas instruktioner. Föreningens styrelse godkänner en viss registrerad förening som Lokalförening efter att ha tagit del av dess stadgar.
Föreningens medlemmar eller lokala personer intresserade av vården av kulturarvet kan bilda självständiga Lokalföreningar vilka fungerar som självständiga organisationer förverkligande Föreningens principer. Föreningen och dess Lokalföreningar skall etablera regelbunden ömsesidig kontakt och Lokalföreningarna sänder årligen sin verksamhetsberättelse till Föreningen.
§ 8
Medlemmar och medlemsavgifter
Varje fysisk person, organisation med rättshandlingsförmåga och stiftelse med intresse för vård av kulturarv kan ansluta sig som medlem i Föreningen. Föreningen har personmedlemmar som betalar årlig medlemsavgift eller engångsavgift för ständigt medlemskap; lokalföreningar; stödmedlemmar som betalar minst en årligen bestämd stödavgift; samfundsmedlemmar som betalar årlig stödavgift eller högre medlemsavgift; hedersmedlemmar.
Årsavgifternas storlek fastställs skilt för de olika medlemsgrupperna årligen av Föreningens höstmöte. Studerande och personmedlemmars familjemedlemmar kan beviljas nedsatt medlemsavgift. Av hedersmedlemmar uppbärs ingen medlemsavgift.
Medlem kan uteslutas ifall denna inte har erlagt medlemsavgift för senaste avslutad räkenskapsperiod eller har verkat mot Föreningens verksamhetsprinciper. Föreningens styrelse beslutar om uteslutning.
§ 9
Hedersmedlemmar
Föreningen kan kalla hedersordförande och hedersmedlemmar att ingå i medlemskåren. Beslut om hedersmedlemskap fattas av Föreningens allmänna möte enligt nominering av styrelsen. Föreningen upprätthåller förteckning över hedersmedlemmar.
Till hedersordförande kan kallas Föreningens långvariga ordförande som kan anses på ett avgörande sätt ha främjat Föreningens verksamhet och vården av Finlands kulturarv. Hedersordförande kan vara endast en levande person åt gången. Av undantagsmässiga skäl kan flera hedersordförande väljas.
Till hedersmedlem kan kallas en person som på ett betydande sätt främjat vården av Finlands kulturarv genom verksamhet inom Föreningen. Av speciella skäl kan även kallas annan person som främjat vården av Finlands kulturarv i den form som fastslagits i Föreningens stadgar.
Föreningen kan ha en eller flera hedersmedlemmar samtidigt.
§ 10
Medlemmarnas rättigheter
Medlemmarna har rätt att mot medlemsavgift erhålla Föreningens medlemstidning, såvida en sådan utges. Medlemmarna får anskaffa Föreningens produkter och tjänster till medlemspris. Medlemmarna har företrädesrätt att delta i Föreningens evenemang samt att anskaffa Föreningens tjänster och produkter. Hedersmedlem erhåller kostnadsfritt samma rättigheter som tillkommer medlemmar. Stödmedlem i Föreningen får, om denne så önskar, införas i en förteckning över stödmedlemmar som publiceras i lämpliga sammanhang. Stödmedlemmar kan även beviljas andra fördelar.
§ 11
Styrelsen
Föreningen har en styrelse vilken leds av en ordförande som väljs för två år. Till styrelsen hör dessutom fem till sju övriga medlemmar. Dessa medlemmar väljs för två kalenderår sålunda att hälften av medlemmarna står i tur att avgå samtidigt.
Samma person kan inväljas i styrelsen för högst tre konsekutiva tvåårsperioder. Denna regel gäller icke styrelseordförande som väljs efter tidigare styrelsemedlemskap.
§ 12
Styrelsens konstituering och sammanträden
Styrelsen utser inom sig vice ordförande och sekreterare. Till sekreterare kan även utses person som inte ingår i styrelsen. Styrelsen eftersträvar att bestämma ett eget ansvarsområde för respektive styrelsemedlem.
Styrelsen sammankallas av ordförande eller vid dennes förhinder av vice ordförande och är beslutför då utöver mötesordföranden tre övriga styrelsemedlemmar är närvarande.
Styrelsemedlem som står i video- eller motsvarande kontakt anses vara närvarande på mötet.
För avgörande i enstaka brådskande ärenden kan styrelsen hålla s.k. telefonmöte där medlemmarna uttrycker sin åsikt till ordförande per telefon eller per elektronisk överföring.
Två styrelsemedlemmar kan kräva att ordförande sammankallar till styrelsemöte.

§ 13
Övriga organ
Styrelsen kan inrätta kommittéer för beredning och hantering av sådana uppgifter som tillkommer styrelsen i enlighet med dess befogenhet. Även personer utanför styrelsen kan ingå i utskotten eller de kan bestå uteslutande av styrelsen utomstående personer. I samband med att styrelsen fastställer dessa organ delger den deras befogenheter och föreskrivna tid.
§ 14
Funktionärer
Styrelsen kan rekrytera en verksamhetsledare för Föreningen samt andra nödvändiga funktionärer med tidsbegränsat förordnande eller tillsvidareförordnande. Styrelsen avtalar om avlöningen och villkoren för arbetsförhållandet.
§ 15
Räkenskaps- och verksamhetsperiod
Föreningens räkenskaps- och verksamhetsperiod sammanfaller med kalenderåret. Räkenskaperna och verksamhetsberättelsen skall överlämnas till verksamhetsgranskarna i februari månad. Verksamhetsgranskarna skall delge sin berättelse till styrelsen senast den 15 i mars månad.
§ 16
Föreningsmöten
Föreningen sammankallar till höstmöte som hålls i oktober-november, samt till vårmöte som hålls senast den 15 i juni månad. Vid behov kan Föreningen sammankalla till extra möten.
Föreningens allmänna möte sammankallas av styrelsen. Föreningens stadgeenliga möten meddelas i Föreningens medlemstidning. Om extra allmänna möten meddelas per brev eller e-post till den adress som medlemmen uppgivit samt dessutom om Föreningens möte så beslutar genom annons i av mötet fastställd tidning. Föreningsmöten skall anmälas minst en vecka och högst en månad före mötet. Om minst tio medlemmar eller 1/10 av Föreningens medlemmar så kräver skall extra möte hållas.
Varje medlem av Föreningen har rösträtt och en röst, dock har en Lokalförening 5 röster.
Förändringar i Föreningens stadgar behandlas på allmänt möte. Behandling av ärendet kan flyttas till följande allmänna möte, om minst 10 medlemmar så önskar. Förslag till stadgeändring skall anmälas i kallelsen.
§ 17
Höstmötet
På höstmötet skall åtminstone följande ärenden behandlas:
1. verksamhetsplan och budget för följande verksamhetsperiod;
2. storleken av medlemsavgifterna som skall inkasseras av föreningens medlemmar;
3. storleken på arvoden som utbetalas till styrelsemedlemmar;
4. val av Föreningens ordförande och övriga styrelsemedlemmar i tur att avgå inför den räkenskapsperiod som inleds 1. januari;
5. val av två verksamhetsgranskare och personliga suppleanter för den kommande verksamhetsperioden.
§ 18
Vårmötet
På vårmötet skall åtminstone följande ärenden behandlas:
1. styrelsens verksamhetsberättelse samt bokslutet och verksamhetgranskarnas berättelse;
2. fastställandet av verksamhetsberättelsen samt beviljandet av ansvarsfrihet för ansvariga;
3. konstaterandet av styrelsemedlemmar som står i tur att avgå vid ingången av följande år.
§ 19
Namnteckning
Föreningens namn tecknas av styrelsens ordförande eller vice ordförande. Styrelsen kan även utse annan förtroendevald person eller funktionär till namntecknare.
§ 20
Föreningens upphörande
Ifall Föreningen upplöses skall dess tillgångar överföras till annan organisation med rättshandlingsförmåga som förverkligar Föreningens syften. Om Föreningen läggs ner skall dess tillgångar användas på samma sätt som vid upplösning av Föreningen.
§ 21
Stadgarnas ikraftträdande
Dessa stadgar är godkända på Föreningens allmänna möte 11.6.2011. Dessa stadgar upphäver tidigare stadgar och allmänna mötets beslut beträffande hedersmedlemmar och Murankare-utmärkelsen. Stadgarna träder i kraft omedelbart efter vederbörlig registrering och ratificering.